Hallitus
esittää rahanpesulakiin tehotonta ja tarpeetonta kansallista ylisääntelyä. Vahinkovakuutusyhtiöiden
velvoite selvittää, onko niiden asiakas Suomessa tai ulkomailla poliittisesti
vaikutusvaltainen henkilö (PEP) tai sellaisen lähipiiriin kuuluva, ei hyödytä rahanpesun
ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Näin linjaa johtaja Risto Karhunen
Finanssialan Keskusliitosta.
EU:n neljännestä rahanpesudirektiivistä kumpuava määritelmä poliittisesti vaikutusvaltaisesta henkilöstä on hengästyttävän laaja. Se sisältää muun muassa kenraalikuntaan kuuluvan upseerin. Määritelmä kattaa myös tällaisen henkilön perheenjäsenet ja yhtiökumppanit. ”PEP-kyselyjen ulottaminen koskemaan vahinkovakuutusyhtiöitä toisi pelkästään haittoja asiakkaille mutta ei hyödyttäisi rahanpesun torjunnassa”, Karhunen linjaa.
Mitä haittaa kyselyn laajentamisesta olisi, johtaja Risto Karhunen?
”Kysely saattaa pitkittää asiakkuuden aloittamista tarpeettomasti. Entä jos vastausta ei saada? Voiko asiakassuhdetta perustaa lainkaan? Vakuutusyhtiön asiakkaaksi tullaan useita reittejä, kuten autoliikkeen asiamiehen kautta: Miten kysely siellä toteutetaan? Ehdotuksen mukaan kysely voidaan jättää tekemättä muissa lakisääteisissä vakuutuksissa, mutta ei liikennevakuutuksessa. Kysely haittaa ajoneuvojen vakuuttamista, joka rahanpesun torjunnan kannalta on nollariskistä toimintaa.”
Miten kyselyn laajentaminen auttaisi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa?
”Ei mitenkään. Vahinkovakuutusyhtiöt eivät edes kuulu rahanpesudirektiivin piiriin. EU jätti tietoisesti vakuutuspuolen direktiivin ulkopuolelle juuri vähäriskisyyden vuoksi. Direktiivistä tulee hyviä elementtejä esimerkiksi asiakkaan tunnistamiseen, mutta PEP-kyselyt ovat turhia. Voidaan perustellusti kysyä, miksi Suomessa olisi vahinkovakuuttamisessa jokin muita maita suurempi riski rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Lisäksi, jos vakuutuksesta yritetään oikeudetta saada korvausta vakuutusyhtiöiltä, kyse on vakuutuspetoksesta, ei rahanpesusta. Vakuutuspetoksen asianomistaja on vakuutusyhtiö.”
Millainen taloudellinen vaikutus kyselyn laajenemisella olisi?
”Säädösmuutokset vaativat lähes aina muutoksia vakuutusyhtiöiden tietojärjestelmiin. Niin tässäkin tapauksessa. Kerätyt tiedot pitää säilyttää ja ylläpitää. Tästä koituu luonnollisesti kuluja. Hallituksen asettaman lainsäädännön arviointineuvoston mukaan taloudelliset vaikutukset rahanpesun torjuntaa koskevista säädösmuutoksista voivat olla pienille vakuutusyhtiöille jopa kolminkertaiset isoihin verrattuna.”
Miten vahinkovakuuttamista koskeva PEP-kysely tulee ratkaista?
”Vakuutusala kannattaa rahapesudirektiivin mukaisia toimenpiteitä PEP-kyselyjen osalta. Kyselyt jatkuvat ja laajentuvat pankki- ja henkivakuutusbisneksessä. Vahinkovakuutusyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin kyselyvelvoitetta ei kuitenkaan tule ulottaa. Vahinkovakuutustuotteet ovat vähäriskisiä, joten ratkaisu on rahanpesulakiesityksen tarkoittama yksinkertaistettu tunnistamisvelvollisuus. Siinä vakuutusyhtiö voi tapauskohtaisesti arvioida, onko tuollaisille kysymyksille tarvetta. Olen varma, että tarvetta kysymysten tekemiselle on todella vähän.”