- Finanssiala ry:n (FA), Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Verohallinnon yhteisessä SuomiAreena-keskustelussa 27.6.2024 kartoitettiin keinoja keventää kuolinpesien hoitoon liittyvää byrokratiaa.
- Läheisen kuoltua omainen tarvitsisi voimavaroja suruun ja muistamiseen, mutta energiaa kuluu pitkälliseen paperisotaan sekä byrokraattiseen kujanjuoksuun.
- Avuksi kaivattiin tiedonkulkua kohentavaa lainsäädäntöä ja teknologiaa.
- Voit katsoa tallenteen keskustelusta artikkelin lopusta.
Porin SuomiAreenalla tartuttiin kipeään aiheeseen, joka koskettaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia.
Kuolinpesän asioiden hoito on mutkikas ja henkisesti rankka prosessi, jota hoidetaan tällä hetkellä pitkälti paperisesti. Vainajan tiedot ovat siiloutuneita, ja asiointitavat ovat vanhanaikaisia ja hitaita. Juuri mikään informaatio ei kulkeudu automaattisesti.
Finanssiala ry:n (FA), Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) yhteinen tavoite on, että läheisen kuoleman jälkeiset asiat voisi hoitaa mahdollisimman pitkälti automaationa ja digitaalisesti. ”Kun sielu taivaaseen vilahtaa, tiedot järjestelmään kilahtaa”, on otettava uudistuksia ohjaavaksi ihanteeksi.
Konkreettisia parannuskeinoja omaisten tilanteeseen olivat SuomiAreenan paneelikeskustelussa pohtimassa johtava asiantuntija Teija Kaarlela (FA), ylijohtaja Pekka Rehn (DVV), ylijohtaja Saku Airosmaa (Verohallinto) sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
Viranomaisten palvelemisesta kansalaisten palvelemiseen
Apu tilanteeseen löytyisi parhaiten teknologiasta ja uusista tiedon jakamiseen soveltuvista kanavista. Jotta kuolinpesän asioiden hoito voisi kehittyä, tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea asennemuutosta.
“Kun läheinen kuolee, joutuvat omaiset eli kansalaiset palvelemaan viranomaisia, vaikka tilanteen täytyisi olla juuri toisinpäin”, muistutti Saku Airosmaa Verohallinnosta.
Kansalaisten palveleminen tiedonvaihtoa tehostamalla on Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilän mukaan avain onnistuneiden uudistusten tekemiseen.
”Kaikki toimijat yhteen, se tässä olisi olennaista. Keskeisten toimijoiden yhteistyö sertifioiduilla alustoilla veisi tiedonkulkua ja kuolinpesän asioiden hoitoa eteenpäin.”
Teknologiaa tarvitaan, mutta muutoksia lainsäädäntöön vielä enemmän
Keskeisimpiä kuolinpesän selvitykseen kuuluvista kokonaisuuksista ovat pesän osakkaiden ja kuolinpesän omaisuuden kartoittaminen. Pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja muilla toimijoilla on oltava tiedot pesän osakkaista ja siitä, kenellä on oikeus asioiden kuolinpesän nimissä.
Nykyään pesän osakkaiden selvittäminen on työlästä, ja tarvittavia tietoja joudutaan kaivamaan muun muassa kirkonkirjoista ja joissakin tapauksissa Kansallisarkistosta. Sukuselvitysten automatisoinnilla olisi mahdollista tehostaa kuolinpesien osakkaiden vahvistaminen. Kuolinpesän asioista voivat määrätä vain sen vahvistetut osakkaat, joten osakkaiden vahvistaminen on pesän hallinnoinnin kannalta kriittistä.
Suomi on rekistereiden ja tietojen liikuttamisen mallimaa. Ongelma on kuitenkin se, että järjestelmät eivät keskustele keskenään. Esteet eri rekistereiden yhdistämiselle ovat pitkälti lainsäädännölliset.
”Kun saadaan lainsäädäntö kohdalleen, päästään avaamaan sukupuu. Erittäin monissa tapauksessa pesän osakkaat ja perilliset ovat tiedossa, ja ne ovat täysin avattavissa”, toteaa DVV:n Pekka Rehn.
Pesän osakkaiden lisäksi myös tieto kuolinpesän tilannetta selkeyttävästä testamentista olisi tuotava sujuvammin saataville. Testamentit voitaisiin tallentaa rekisteriin samantapaisesti kuin avioehdot, mutta jo pelkästään keskitettyyn rekisteriin viety tieto testamentista ja sen säilytyspaikasta auttaisi paljon.
Ennakkoluulottomuus on onnistuneen uudistuksen ensiaskel
FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela kannustaa ottamaan mallia esimerkiksi Baltian maissa, Norjassa ja muissa Suomen verrokkimaissa toimiviksi havaituista innovaatioista.
”On olemassa jopa mobiilisovellus kuolinpesän hoitajalle ja pesän osakkaille. Sovelluksen kautta on saatavilla tietoa pesän omaisuudesta ja myös toimenpiteitä on mahdollista tehdä. Sovellus suorastaan opastaa kuolinpesän hoitajia eteenpäin.”
Verohallinnon ylijohtaja Saku Airosmaan mukaan esitäytetty perukirja olisi toteutettavissa siinä missä esitäytetty veroilmoitus. Esitäytetyn veroilmoituksen edellytyksenä on kyky kerätä kansalaista koskevaa tietoa laajalla säteellä.
”Esitäytetyn perukirjan ei tarvitsisi olla kerralla täydellinen. Kuten esitäytetyssä veroilmoituksessa, riittäisi alkajaisiksi, että esitäytetty versio kattaa osan tiedoista. Omaisen kannalta ei haittaa, vaikka jokin yksityiskohta puuttuisi perukirjasta, kun pohja on hyvä ja sitä voidaan täydentää”
Uudistukset vaativat yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja uutta lainsäädäntöä, mutta kuolinpesien hoidon mullistamiseen tarvittava teknologia löytyy jo.
Teknologian tuoma helpotus ei kuitenkaan muuta sitä, että jokaisen tulisi muistaa kuolevaisuutensa ja käydä läheistensä kanssa ajoissa läpi tärkeimmät tulevaan pesänselvitykseen liittyvät asiat.
Kun käytännön asiat ovat hyvissä ajoin selkeitä, jää paremmin aikaa jokaisen surevan tarvitsemalle tunteiden käsittelylle.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kortille painetun numeron käytöstä verkkomaksuissa voidaan vähitellen luopua – korttimaksamisen muutos nopeuttaa verkkomaksamista ja lisää sen turvallisuutta
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
Uusi opas neuvoo häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa – ohjeet löytyvät Suomi.fi:stä
Pankkien osoittelu ei auta – kyberhyökkäysten torjuntaan tarvitaan pankkien ja viranomaisten yhteistyötä
