- Sijoitusneuvojien, kuten pankkien ja varainhoitajien, on elokuun alusta lähtien pitänyt kysyä sijoittajalta tämän kestävyysmieltymyksistä ja tarjottava asiakkaalle niihin sopivia tuotteita.
- Asiakkaalta selvitetään esimerkiksi, että haluaako hän valita ympäristön kannalta kestäviä sijoituskohteita ja tuleeko ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvat haittavaikutukset huomioida sijoitustuotteissa.
- Finanssiala uskoo, että sääntely lisää kestävien tuotteiden kysyntää ja kannustaa niiden kehittämiseen.
Kestävyyden lisääminen osaksi sijoitusneuvontaa on osa EU:n kestävän rahoituksen kokonaisuutta. Sen yhtenä tavoitteena on tehdä vastuullisesta sijoittamisesta helpompaa ja läpinäkyvämpää. Kestävälle sijoituskohteelle ei ole vielä yksiselitteistä määritelmää, sillä EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä eli taksonomia on kesken. Lähivuosina tilanne voi vielä näyttäytyä vähittäissijoittajalle vaikealta ymmärtää, eikä kaikkia toiveita vastaavia tuotteita välttämättä ole saatavilla. Ajan mittaan vastuullinen sijoittaminen kuitenkin helpottuu.
Kun asiakas päättää laittaa rahojaan vaikkapa rahastoon ja ottaa yhteyttä pankkiinsa, hän pääsee normaalien tuotto-odotusten ja sen sellaisten lisäksi vastaamaan kysymyksiin sijoituksensa halututuista kestävyysvaikutuksista. Sama kysely tehdään myös vanhoille sijoittaja-asiakkaille.
”Kun asiakasvastaavat tai myyjät keskustelevat asiakkaiden kanssa, käydään läpi tietty prosessi, jossa mieltymykset kartoitetaan. Sama tehdään uusille asiakkaille”, kertoo Evlin vastuullisuusjohtaja Petra Hakamo.
Kestävyysmieltymyksiä kartoitetaan kolmen teeman kautta: kuinka paljon asiakas haluaa sijoitustensa olevan ympäristön kannalta kestäviä EU:n taksonomian mukaisesti, muita, esimerkiksi yhteiskunnallisesti, kestäviä sijoituksia ja miten hyvin sijoittaja haluaa sijoituksessaan huomioida haitalliset kestävyysvaikutukset, kuten päästöt tai vaikutukset vesistöihin.
FA: Kestävän sijoituksen määritelmä hakee paikkaansa
Iso osa suomalaisista sijoittajista huomioi vastuullisuuden sijoituksissaan, mutta lähes yhtä moni kokee sijoitustuotteiden vaikutusten arvioinnin vaikeaksi. Yhtenä kestävän rahoituksen sääntelyn tavoitteena on helpottaa vähittäissijoittajia tekemällä vertailusta helpompaa.
Sääntelykokonaisuus ei ole vielä valmis. Haitallisille kestävyysvaikutuksille on luotu yhteinen mittaristo. Ympäristön kannalta kestävien sijoituskohteiden luokittelusta eli taksonomiasta uupuu kuudesta tavoitteesta neljän kriteeristö. Yhteiskunnallisesti kestävien sijoitusten määrittely on alkutekijöissään.
“Mittareiden ja määritelmien puuttuessa puuttuu myös yhteismitallinen tieto”, toteaa kestävän rahoituksen asiantuntija Venla Voutilainen.
“Vaikka sijoittajilta jo kysytään toiveista, ei sääntelyn edellyttämää tietoa sijoituskohteista saada kuin 2023 alkaen.”
Hyvä uutinen on, että ymmärrys ja tieto lisääntyvät jatkuvasti. EU:ssa päästiin yhteisymmärrykseen yritysten kestävyystietoraportoinnista kesäkuussa. Myös globaali standardi on valmisteilla, samoin eurooppalainen yritystietorekisteri.
“Samalla on huomattava, että koko yhteiskunnan ja talouden täytyy muuttua ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Kyseessä on valtava murros, eikä yhteen, kaikenkattavaan kestävyyden määritelmään luultavasti koskaan päästä”, Voutilainen jatkaa. “Olennaista on kiinnittää huomiota eri sijoitusstrategioihin – mikä ohjaa sijoituspäätöksiä ja miten?”
OP Ryhmän johtava ESG-asiantuntija Annika Esono Manninen kertoo, että kestävyysvaikutusten kartoitus eroaa normaalista riskiarviokyselystä siinä, että sääntely sallii halutun profiilin soveltamisen tarjolla olevien sijoituskohteiden mukaan.
”Asiakkaan toivoma sijoituksen riskitaso on toteutettava prikulleen, mutta kestävyystoivetta voidaan hieman soveltaa siten, että löydetään sijoitustuote, joka vastaa mieltymyksiä mahdollisimman hyvin.”
Kestävyystoiveiden kartoitus liittyy rahoitusvälineiden markkinoita sääntelevään MiFID II -direktiiviin, jonka mukaan elokuun alusta 2022 palveluntarjoajan on pitänyt kysyä asiakkaalta hänen kestävyysmieltymyksistään. Näin varmistetaan, että asiakkaiden ei tarvitse itse osata tuoda esille kestävyyteen liittyviä toiveitaan, vaan niitä kysytään kaikilta.
Kestävän rahoituksen tuotteita kehitetään koko ajan lisää, ja jo noin puolet EU:n markkinoilla olevista rahastoista vähintään jollain tavalla huomioi kestävyyden. On kuitenkin mahdollista, että asiakkaalle ei ole sillä hetkellä tarjolla juuri omien toiveiden mukaisia sijoitustuotteita.
Luonnollisesti myös sijoitusmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Evlin Hakamo uskoo, että uusi sääntely kannustaa luomaan uusia, kestävämpiä sijoitustuotteita ja kehittämään vanhojen kestävyyttä ja vastuullisuutta.
”Uskon, että kaikkein kestävimmät tuotteet kasvattavat suosiotaan. On myös mahdollista, että sääntely kannustaa alemman kestävyystason tuotteita kehittämään toimintatapojaan edelleen.”
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Danske Bank teki tiukan päätöksen öljy- ja kaasualasta: ”Ilmasto sekä talous ratkaisivat”
EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus lupaa hyvää, mutta toteutus jättää toivomisen varaa
FA:n Ahosniemi, EK:n Häkämies ja Sitran Jääskeläinen: Monimuotoinen luonto on vahvan talouden perusta
Jääkö ESG-luokituksen villi länsi historiaan? – uusi sääntely helpottaa kestävyystekijöiden arviointia
