Uusi sähköturvallisuuslaki lyhentää joidenkin sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusten välejä. Uudistus on hyvä, mutta mukaan pitäisi ottaa määräykset siitä, mitä määräaikaistarkastuksessa ylipäänsä on tehtävä. Vastuu sähkölaitteiston kunnossapidosta olisi myös määriteltävä nykyistä tarkemmin.
”Huollon ja kunnossapidon laiminlyönti on suurin sähköpalojen aiheuttaja”, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero. Mero näkee uudessa, tuloillaan olevassa sähköturvallisuuslaissa monia hyviä turvallisuutta lisääviä uudistuksia. Parhaimpana on tiettyjen sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusten välin lyhentäminen viidestätoista vuodesta kymmeneen vuoteen. Lakiin olisi kuitenkin vielä varaa lisätä turvallisuutta parantavia elementtejä. Vaikka määräaikaistarkastusten väliä tihennetään, laissa ei ole kuvattu, mitä tarkastuksessa on tarkalleen ottaen tehtävä. ”Tarkastuksissa voisi ottaa koko maassa käyttöön hyväksi havaittuja käytäntöjä, kuten sähkölaitteiden lämpökuvauksen. Sillä huomataan liian kuumana käyvät sähköjohdot ja sähkölaitteet”, Petri Mero kertoo. Vaikka tarkastusten määräväliä lyhennettiinkin, on lain vaatima kymmenen vuoden vähimmäismäärä edelleen erittäin pitkä. Kymmenessä vuodessa sähkölaitteiston kunto ehtii huonontua merkittävästi. Jotta turvallisuus aidosti paranisi, pitäisi tarkastuksia tehdä useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Uutena velvoitteena laissa esitetään, että määräaikaistarkastuksen tekijän olisi kiinnitettävä tarkastettuun laitteistoon tarkastustarra. Tämä on hyvä esitys. Toivottavaa olisi, että tarra kiinnitettäisiin vasta hyväksytyn määräaikaistarkastuksen jälkeen.
Ken on mystinen sähkölaitteiston haltija?
Uudistettavassa sähkölaissa on toinenkin huomiota kaipaava turvallisuusaukko. Laissa on asetettu erilaisia turvallisuutta lisääviä tehtäviä ja vastuita sähkölaitteiston haltijalle. Arvoitukseksi sen sijaan jää, kuka sähkölaitteiston haltija kulloinkin on. ”Kuka toimii sähkölaitteiston haltijana, jos yritys on vuokrakiinteistössä päävuokralaisena? Onko laitteiston haltija silloin kiinteistönomistaja vai vuokralainen? Entä, jos kiinteistössä on kolme vuokralaista?” Petri Mero kysyy. ”Vastuukysymysten on oltava selvillä, jotta turvallisuusasiat tulee hoidettua kuntoon asianmukaisesti.” Meron mukaan sähkölaitteistojen haltijoille kannattaisi laatia opas. ”Sähkölaitteistojen haltijoina on monenlaista väkeä, eivätkä sähkötekniset kiemurat ole kaikille tuttuja. Oppaasta pitäisi tehdä sellainen, ettei sen ymmärtämiseen tarvita sähköinsinöörin opintoja”, Mero toteaa.