Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään Suomessa organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia edelleen postitse. Finanssiala ry:n (FA), Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Kelan sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä kestävän kehityksen sitoumuksessa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita asiakirjojen sähköistämiselle. Sähköistämisen tiellä on vielä kuitenkin monia haasteita, joista lainsäädäntö on yksi.
Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Timo Tuomisen mukaan paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan esimerkiksi etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Asiakirjoja sähköistämällä prosessit nopeutuvat, tietojen hyödynnettävyys paranee, asiakirjat eivät häviä ja asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee. Prosessien tehostumisen myötä saavutetaan myös merkittäviä ilmastohyötyjä.
”Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään jo laajasti sähköisiä järjestelmiä, mutta tehtävää on vielä paljon. Tavoitteenamme on kehittää lainsäädäntöä ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa niin, että se edistää asiakirjojen sähköistä välittämistä”, toteaa erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Todistus on heti käytettävissä moneen tarkoitukseen
Terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, ja siksi kestävän kehityksen sitoumukseen on niistä valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää digitalisoinnin myötä pois, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu.
”Sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Lääkärintodistusten digitalisoinnin tavoitteeksi on asetettu, että 80 prosenttia lääkärintodistuksista A olisi vuonna 2020 digitaalisessa muodossa. Tavoitteiden toteutumista edistetään aktiivisesti”, toteaa tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.
”100 000 digitoitavaa asiakirjanippua vähemmän vuodessa”, kuvaa kehityspäällikkö Johanna Simkin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tavoitteita asiakirjojen sähköistämiselle.
Traficomin tavoitteena on päästä sitoumuksen aikana sähköisessä asioinnissa yli 50 prosentin osuuteen. Päästövähennystavoitteen saavuttaminen merkitsisi noin 347 hiilidioksiditonnin vuosittaista säästöä. Vuoden 2018 aikana tavoitteet etenivät oikeaan suuntaan.
Digitalisaation edistäminen edellyttää myötätuulta myös lainsäädännöltä
Eläkevakuutusyhtiölle tehdään vuosittain n. 22 000 kpl työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Hakemuksen yhteyteen tarvitaan myös lääkärinlausunto työkyvystä.
”Potilasasiakirjojen sähköistäminen vaikuttaa hyvin merkittävästi eläkehakemusten käsittelyyn turhia työvaiheita poistamalla. Nykyisellään päätösten teko kestää puolestatoista kahteen kuukautta. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voidaan hakemusten osalta tavoitella kahden viikon käsittelyä”, FA:n Tuominen toteaa.
Digitalisaatio ei ole tältä osin vielä edennyt, sillä työkyvyttömyyslausuntojen välittäminen sähköisessä muodossa alkaa vasta tämän vuoden aikana. Lausuntojen sähköistä lähettämistä eläkevakuutusyhtiöille säätelee lisäksi asiakastietolaki, joka toistaiseksi edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä, ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa Tuomisen mukaan merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.
Tapaturmien hoitotietojakin puuhataan sähköisiksi
Liikenne- ja työtapaturmissa hoitomerkintätietoja ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Nykyisellään hoitomerkinnät välitetään vakuutusyhtiöön paperisina, koska sähköiseen välittämiseen ei ole vielä toimintatapaa. Usein korvaava vakuutusyhtiö jää työtapaturmien yhteydessä myös avoimeksi, koska hoitolaitoksilla ei ole tietoa oikeasta vakuutusyhtiöstä eikä oikeutta suoraan käyttää Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ylläpitämää rekisteriä.
”Jos potilas ei tiedä työnantajansa vakuutusyhtiötä, joutuu hoitolaitos erikseen selvittelemään oikeaa yhtiötä tai soittamaan Tapaturmavakuutuskeskuksen asiakaspalveluun. Puheluita tulee pahimmillaan noin 2000 kpl kuukaudessa”, Tuominen harmittelee.
Digitalisaatio näyttää Tuomisen mukaan onneksi etenevän, sillä hoitolaitokset ja vakuutusyhtiöt ovat tänä vuonna käynnistäneet projektin, jossa sähköisestä toimintamallista sovitaan. Järjestelmän on määrä olla valmis vuoden 2021 aikana.
Terveydenhuollon asiakirjojen digitalisointia koskeva kestävän kehityksen sitoumus on tehty vuonna 2017 ja sen tuloksia raportoidaan nyt toisen kerran. Sitoumuksen etenemistä seurataan vuoteen 2020 asti. Kestävän kehityksen sitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.
Tutustu raporttiin FA:n sivuilla.
Lisätiedot:
Tuoteomistaja Kaisa Timonen, Kela, puh. 050 596 8970
Vastuullisuuden asiantuntija Siina Lepola-Lång, Kela, puh. 0504768498
Kehityspäällikkö Johanna Simkin, Liikenne- ja viestintävirasto, puh. 029 534 5265
Erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 702
Johtava asiantuntija Timo Tuominen, Finanssiala ry, puh. 020 793 4218
Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, Finanssiala ry, puh. 020 793 4273