78 prosenttia verkkopankin käyttäjistä saa laskuja suoraan verkkopankkiin. E-laskun suosio on korkea kaikissa ikäryhmissä. Verkkolaskun suosio etenee muillakin rintamilla: julkisissa hankinnoissa on 1.4. alkaen vastaanotettava myös sähköisiä laskuja.
Finanssiala ry:n tuoreen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan verkkopankin käyttäjistä 78 prosenttia sai e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Suomen Pankin tilastojen mukaan vuonna 2017 verkkolaskuja välitettiin vastaanottajille noin 220 miljoonaa kappaletta.
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen toteaa, että viimeistenkin kuluttajien ja pienyritysten tulisi siirtyä verkkolaskuun. Verkkolasku on paitsi nopea ja ilmastoystävällinen, myös turvallinen.
”Rosvot ovat kekseliästä väkeä, joilta edes posti ei ole turvassa. Postilaatikoista pöllittyihin paperilaskuihin vaihdetaan uudet tilinumerot. Sen jälkeen laskut lähetetään uudelleen vastaanottajalle. Laskun saajan on vaikea havaita tulevansa huijatuksi”, Tolvanen kertoo.
Julkishallinnon ja elinkeinonharjoittajien velvollisuuksista ja oikeuksista sähköiseen laskuun säätelee uusi laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen helmikuun alussa. Laki on osin verkkolaskudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Huhtikuun alusta lähtien keskushallinnolla, eli lähinnä ministeriöillä ja valtakunnallisilla virastoilla on julkisissa hankinnoissa velvollisuus ottaa vastaan sähköisiä laskuja. Huhtikuun alussa 2020 velvollisuus vastaanottaa verkkolaskuja laajenee koskemaan kaikkea julkishallintoa, kuten kuntia. Vuoden 2020 huhtikuusta alkaen julkishallinnolle ja yli 10 000 euron liikevaihdon yrityksille tulee myös oikeus vaatia verkkolaskuja muilta vastaavilta toimijoilta. Verkkolaskujen tulee olla eurooppalaisen standardin mukaisia.