Finanssialan Keskusliitto (FK) on antanut valtiovarainministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen lakiesitykseksi väliaikaisesta pankkiverosta.
FK:n mielestä Suomen on odotettava kriisinhallintadirektiiviesityksen hyväksymistä EU:ssa ennen kansallisten veroratkaisujen tekemistä. Direktiiviesitys edellyttää käytännössä kriisinhallinta- tai vakausrahastojen perustamista jokaiseen EU-maahan. Varat kerättäisiin luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä riskiperusteisilla maksuilla.
Mikäli Suomessa päädytään kansallisen pankkiveron käyttöönottoon, FK:n mielestä veron on oltava ehdottomasti vakausmaksutyyppinen ja sen tuotot on rahastoitava erilliseen rahastoon, esimerkiksi Valtion vakuusrahastoon. Vastaavan tyyppinen järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Vakausmaksutyyppinen rahastoitava maksu tukisi hallitusohjelman tavoitetta valtiontalouden vahvistamisesta ja julkisen talouden vakauttamisesta. Kun EU:n kriisinhallintadirektiivi astuu voimaan, rahaston varat siirrettäisiin direktiivin edellyttämään kansalliseen kriisinhallinnan rahoitusjärjestelmään.
FK muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan pankkiverolla oli määrä kerätä etukäteen varoja mahdollisten kriisien hoitamiseksi. Tämä tavoite ei toteudu valtiovarainministeriön esityksessä, koska pankkivero suoritettaisiin esityksen mukaan valtiolle. Verotuottoja ei siis rahastoitaisi, vaan kyseessä olisi puhtaasti fiskaalinen vero. FK vastustaa jyrkästi tätä ehdotusta. Suomen pankkisektoria koskevalle erityisverolle ei ole perusteita. Pankkiala on jo nyt merkittävä veronmaksaja Suomessa, eikä se ole tarvinnut julkista tukea finanssikriisin aikana.
FK esittää, että pankkiveron tulisi olla maksuvelvollisille vähennyskelpoinen samaan tapaan kuin Ruotsin vakausmaksu on. Valtiovarainministeriön esityksen mukaan vero ei olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Pankkiveron vähennyskelvottomuus merkitsee tuntuvaa lisärasitusta erityisesti sellaisille pankeille, joiden kannattavuus on tavoiteltua heikompi, ja se lisää todennäköisyyttä, että nämä pankit joutuvat karsimaan toimintojaan, vähentämään henkilöstöään ja supistamaan taseitaan.
Lisätiedot:
pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
viestintäjohtaja Tuomo Yli-Huttula, puh. 020 793 4270
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
