- S-Pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen puhui kansankapitalismin puolesta Finanssiala ry:n (FA) mediaseminaarissa.
- Laine-Tolosen mukaan säästäminen ja sijoittaminen tulisi saada Suomessa arkipäiväiseksi. Hyviä apukeinoja tähän ovat esimerkiksi mobiilisovellukset ja mikrosäästäminen.
Sijoittaminen ja säästäminen luovat puskureita ylivelkaantumista vastaan, ja toimivat turvana taloudellisesti haastavina aikoina. S-Pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolosen mukaan suomalaisten tulisi kiinnostua kansankapitalismista, koska sen hyödyt ovat kiistattomat.
Maailmalla päästään pörssinosteeseen, Suomi laahaa perässä
Suomalaiset köyhtyvät suhteessa muihin euromaihin, kertoo Euroopan Keskuspankin uusi kokeellinen tilasto. Kotitalouksien nettovarallisuudessa Suomi mataa alimmassa kolmanneksessa. Vuodesta 2016 alkaen Suomessa varallisuuden kehitys on ollut hidasta ja viimeisen vuoden aikana kehitys on jopa kääntynyt miinukselle.
”Ohueksi jääneen säästämisen ja sijoittamisen kulttuurin takia Suomi ei ole päässyt kansakuntana kiinni pörssin ja osakevarallisuuden globaaliin kasvuun”, Laine-Tolonen harmittelee.
Vertailu pohjoismaiseen perheeseen ei imartele Suomea. Muihin Pohjoismaihin verrattuna nettovarallisuutemme on kehittynyt vaatimattomasti. Asunnot sisältävillä reaalivaroilla mitattuna Suomi pärjää vielä jotenkin, mutta sijoitusvarallisuudessa olemme selvästi jäljessä lähimpiä verrokkimaitamme.
Ruotsissa on toimittu Laine-Tolosen mukaan monilta osin toisin kuin Suomessa. Jo 1990-luvun lopulla Ruotsissa tuli mahdolliseksi päättää osittain oman työeläkkeensä sijoittamisesta. Suomessa vastaavaa tarkoitusta palvelevat sinänsä hyvää työtä tekevät työeläkeyhtiöt, mutta olennaista on se, että Suomessa sijoittaminen on jäänyt kauas arjesta.
”Ruotsissa on otettu jo vuonna 2012 käyttöön osakesäästötili, joka on jo 2,1 miljoonalla ruotsalaisella. Se tuo säästämisen ja sijoittamisen paljon lähemmäksi kansalaisia. Suomalaisten talousosaaminen on jäänyt ruotsalaisia heikommaksi”, Laine-Tolonen mainitsee.
Laine-Tolosen mukaan suomalaisten laimea sijoitusinto johtaa myös konkreettisiin varallisuuseroihin sukupuolten välillä.
”S-Pankin tekemän kyselyn mukaan 50 prosenttia naisista ei valitettavasti sijoita lainkaan, miehillä vastaava luku on 36 prosenttia. Koska osakkeisiin sijoittaminen pitkällä aikavälillä on niin hyvä keino vaurastua, naisen pääomatuloeuro jää miehiin nähden vielä pienemmäksi kuin palkkaeuro.”
Säästäminen ja sijoittaminen on niin yksilöiden kuin maan etu
Jos suomalaisilla olisi enemmän sijoitusvarallisuutta, Laine-Tolosen mukaan sitä todennäköisesti myös sijoitettaisiin enemmän Suomeen, vaikka hajauttaminen maantieteellisesti on sinänsä järkevää. Lisäksi väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta, jolloin oman varautumisen merkitys kasvaa entistäkin tärkeämmäksi.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa otettiin tavoitteeksi vahvistaa kansankapitalismia ja talousosaamista. Hallitusohjelman kirjaukset ja tietyt politiikkatoimet kuitenkin lyövät toisiaan hämmentävästi korville, sillä kehysriihessään hallitus päätti lakkauttaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen. Päätös sotii omaehtoista varautumista ja kansankapitalismia vastaan.
Poliittisten päätösten lisäksi Laine-Tolonen näkee onneksi muitakin keinoja kansankapitalismin edistämiseen.
”Sijoittaminen pitäisi saada mukaan palveluihin, jotka tekevät sen helpoksi. Moni sijoitusneuvontaa tarvitseva jää ilman haluamaansa palvelua, ja neuvontaa tulisikin saada lähemmäs kansaa esimerkiksi mobiilipalveluiden kautta.”
Laine-Tolonen kiittelee myös mikrosäästämistä, jossa esimerkiksi jokaisesta korttimaksusta menee pieni osuus säästöön rahastoon automaattisesti. Laajaa sijoittamisen kulttuuria ei luoda käden käänteessä, mutta pienistä ja konkreettisista edistysaskelista on Laine-Tolosen mukaan luontevaa aloittaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja