Suomessa on syytä tiivistää keskustelua EU:n ja EMU:n uudistamisessa. Tarvitaan aktiivista, yli vaalikausien tähtäävää otetta, että EU:sta saadaan aito vakausunioni ja siten tukeva perusta kestävälle kasvulle ja työllisyydelle. Näin totesi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn Finanssiala ry:n (FA) Finanssi-illassa 1.3. Kolmen viikon päästä järjestettävä EU:n huippukokous keskittyy juuri talous- ja rahaliiton uudistamiseen.
Rehnin mukaan euroalueen keskuspankkien työlistan kärjessä on pankkiunionin viimeistely ja etenkin yhteisen talletussuojan toteuttaminen. Rehn sanoo, että yhteinen talletussuoja on mahdollista rahoittaa riskiperusteisesti ja vakuutusluonteisesti siten, että moraalikato- ja tulonsiirto-ongelmat voidaan välttää. Finanssiala puolestaan pitää tärkeänä, että eri euromaiden talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamista jatketaan ja pankkien nykyiset ongelmat korjataan ennen yhteisvastuun lisäämistä.
Rehn käsitteli puheessaan myös rahoitusalan murrosta. ”Digitalisaatiosta on viime aikoina puhuttu paljon, mutta ei kyllästymiseen asti – tai ainakaan niin ei liene kenelläkään varaa sanoa.” Rehn pohti, mikä digitalisaatiossa on ”ehtaa” ja mikä ”höttöä”. Tässä hän korosti talousosaamisen merkitystä, varoitteli virtuaalivaluutoista sekä näki lohkoketjuteknologiassa ilmeistä potentiaalia toimialan näkökulmasta.
Yksittäiselle kansalaiselle rahoitusalan murros näkyy selvimmin maksamisessa. ”Uudistettu maksupalveludirektiivi PSD2 on astunut voimaan, ja sen vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen. Samaan aikaan muun muassa keskuspankit kehittävät reaaliaikaisen maksamisen mahdollistavia järjestelmiä”, Rehn sanoi.
Rehn totesi tyytyväisenä Suomen talouden olevan hyvällä tolalla. ”Kasvu on nyt vahvaa ja laaja-alaista, työllisyys kohenee.” Hän nosti kuitenkin esiin myös huolen kotitalouksien velkaantumisesta ja maksuhäiriöiden lisääntymisestä. Lääkkeeksi Rehn tarjosi muun muassa positiivisen luottotietorekisterin perustamista, joka hänen mukaansa auttaisi ehkäisemään ylivelkaantumista. ”On sekä lainan ottajien että niitä myöntävien etu, että kokonaiskuva velkaantumisesta on niin hyvä kuin mahdollista”. Myös finanssiala liputtaa positiivisen luottotietorekisterin puolesta.