- Huijaukset ovat ammattimaisempia kuin koskaan aiemmin, ja huijattuja varoja on vaikea saada takaisin, toteavat Finanssiala ry:n (FA) Pyöreän pöydän panelistit.
- Huijausten torjunta tehostuisi, jos pankit voisivat vaihtaa tietoa keskenään.
- Huijausten uhrien ei kannata jäädä yksin vaan puhua asiasta läheisilleen. Itselleen on hyvä olla armollinen.
- Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarin paneelissa keskustelivat Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas, Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin ja FA:n johtaja Niko Saxholm.
Huijaukset ovat merkittävämpi bisnes kuin koskaan aikaisemmin. Finanssiala ry:n pankeilta keräämien tietojen mukaan suomalaisilta huijattu rahamäärä on kasvanut vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yli 28 prosenttia verrattuna vuoden 2023 alkupuoleen. Vuodesta 2024 saattaakin muodostua huijausten volyymilla mitattuna tähänastinen ennätysvuosi.
Huijauksia peilattiin monipuolisesti FA:n järjestämässä paneelissa, jonka keskustelijoina olivat Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin, Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas ja FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Entistä osaavampaa jälkeä
Huomiota herättävin piirre nykyisissä huijauksissa on niiden ammattimaisuus. Rikolliset järjestävät systemaattisia kampanjoita, joissa ostetaan huijauksissa käytettävät keinot, kuten uhrien houkutteluun luodut tietojenkalastelusivustot. Alkeellisella suomella laaditut kömpelöt huijausyritykset ovat taakse jäänyttä elämää.
Huijattujen varojen takaisin saaminen on vaikeaa, sillä rahat katoavat usein kuin pyörteen nielaisemina ulkomaisiin pankkeihin. Rikoksentekijä on itsestään selvässä korvausvastuussa, mutta käytännössä menetys jää usein asiakkaan tai pankin huoleksi.
”Huijatut rahat jäävät valitettavasti enimmäkseen uhrin tappioksi. Rikollisilta harvoin saadaan mitään”, kertoo FA:n johtaja Niko Saxholm.
Pankit tekevät parhaansa, mutta kaikkia tarvitaan talkoisiin
Petostorjunnan asiantuntija Sara Helin kertoo, että Nordean palveluksessa on Pohjoismaissa 3400 talousrikosten torjuntaan keskittyvää työntekijää; petostorjunta ja riskienhallinta muodostavat oman toimintonsa tässä kokonaisuudessa. Henkilöstöä koulutetaan aktiivisesti reagoimaan oikeaoppisesti uusimpiin huijausmuotoihin. Myös suurta yleisöä tiedotetaan ahkerasti.
”Torjuntatoimissa pitää olla nopea. Kun yhden kolon tukkii, rikolliset alkavat heti etsiä toista koloa hyödynnettäväksi”, Helin sanoo.
Suomessa toimivat pankit saivat pysäytettyä vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa, mutta onnistuneita rikoksia on silti paljon. Yhtenä syynä tähän ovat esimerkiksi puhelinkalastelun muutokset. Enää ei kalastella pankkitunnuksia, vaan ohjataan uhri itse tekemään rahansiirtoja huijareille.
Pankeille ja viranomaisille pitäisi FA:n Niko Saxholmin mukaan saada nykyistä laajempi keinovalikoima, ennen kaikkea pankkien keskinäistä tietojenvaihtoa tulisi tehostaa. Saxholm käyttää esimerkkinä rahamuuleja, jotka houkutellaan vastaanottamaan rikoksella hankitut rahat omalle tililleen ja välittämään ne eteenpäin.
”Rahamuulit mahdollistavat nopeat rahansiirrot. Pankit eivät nykylainsäädännön mukaan pysty vaihtamaan keskenään tietoa rahamuulitileistä. Tämä on yksi iso kapula rattaissa, joka pitäisi poistaa.”
Pankit ovat keskeinen puolustuslinja rikostentorjunnassa, mutta eivät ainoa. Saxholm muistuttaa, että koko yhteiskunta on saatava hoitamaan ongelmaa. Puhelinoperaattorit suodattavat ansiokkaasti huijaussoittoja, mutta vielä olisi saatava somejätit kitkemään rikolliset mainokset alustoiltaan.
Uhrin ei pidä jäädä yksin
Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukankaan mukaan keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset olivat vielä viisi vuotta sitten Rikosuhripäivystyksen tyypillisiä asiakkaita petosrikoksissa, mutta nykyisin uhrien ikä- ja sukupuolijakauma monipuolisempi.
”Häpeä ja syyllisyyden tunne ovat todella yleisiä. Uhrit syyttävät usein itseään tapahtuneesta”, Koivukangas kertoo.
Rakkaushuijauksissa rakastuminen voi aluksi olla voimaannuttava kokemus, johon uhri voi jäädä helposti koukkuun. Haavekuvien haihtuminen saa uhreissa aikaan pahimmassa tapauksessa itsetuhoisia ajatuksia. Koivukangas kannustaa uhreja hakeutumaan vertaistuen ja ammattiavun piiriin ymmärtääkseen, ettei ole yksin ja tilanteesta voi selviytyä. Kohtalotovereita kannattaa tavata, ja huijauksista koituviin taloudellisiin vaikeuksiin on saatavilla neuvontaa.
Paneelin lopuksi kaikki keskusteluun osallistuneet kehottivat ihmisiä toimimaan maltilla erilaisten viestien ja tarjousten kanssa. Hoppu kannattaa unohtaa, vaikka huijausyrityksissä usein korostetaan asian kiireellisyyttä. Saxholm palautti paneeliyleisön mieleen vanhan sananlaskun.
”Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten ei ole totta.”
Katso tallenne Pyöreän pöydän webinaarista 17.9.2024
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Rakkautta ei se ollutkaan – huijaukset vievät uhreilta rahat ja mielenrauhan
Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa
Yhteistyötä, tarkkuutta ja lainsäädäntöä tarvitaan huijausten torjumiseen – digihuijaukset puhuttivat toimittajien finanssiseminaarissa
Tieto ei aina lisää tuskaa – uusia huijausyrityksiä liikkeellä, kerro niistä läheisillesi!
