Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa nettomääräisesti 549 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastojen yhteenlaskettu arvo kuitenkin laski 82,5 miljardiin euroon. Rahastopääoman supistuminen jo toista kuukautta peräkkäin selittyy pohjoismaisilla rahastofuusioilla, jotka jatkuivat lokakuun aikana.
Fuusioiden seurauksena rahastopääomaa siirtyi Suomesta Ruotsiin syys-lokakuussa yhteensä noin 4,79 miljardia euroa. Samaan aikaan kuitenkin fuusioitiin rahastoja myös Ruotsista Suomeen, minkä seurauksena rahastopääoma kasvoi 1,03 miljardilla eurolla. Fuusioiden nettovaikutus rahastopääomaan oli siten syys-lokakuussa yhteensä 3,77 miljardia euroa negatiivinen.
Eniten uutta pääomaa sijoitettiin lokakuussa yhdistelmärahastoihin, jotka keräsivät nettomerkintöjä yhteensä 237 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 204 miljoonaa euroa ja osakerahastoihin 198 miljoonaa euroa kun taas lyhyen koron rahastot ja vaihtoehtoiset rahastot menettivät pääomia.
Lokakuussa nähtiin poikkeuksellisen voimakkaita kurssiliikkeitä. Kuun alkupuoliskolla keskeiset osakeindeksit laskivat viidestä kymmeneen prosenttiin ja osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaavat volatiliteetti-indeksit nousivat korkeimmille tasoilleen moneen vuoteen. Kuun loppua kohden saatiin kuitenkin positiivisia uutisia, kun yritykset Euroopassa ja Yhdysvalloissa julkistivat odotuksia vahvempia tuloksia. Lisäksi eurooppalaiset pankit selvisivät EKP:n tasetarkastuksista ja stressitestistä suhteellisen hyvin. Kuun lopulla hermostuneisuus lientyi ja osakeindeksit palasivat nousu-uralle.
Myös kehittyvillä markkinoilla oli turbulenssia ja monia poliittisia huolia: Hong Kongissa mielenosoituksia, Brasiliassa presidentinvaalit, IS-järjestö Lähi-idässä ja Venäjän ja Ukrainan pattitilanne. Kehittyvien markkinoiden osakesijoitukset menestyivätkin heikosti lokakuussa ja rahastoista lunastettiin varoja 113 miljoonalla eurolla.
Lokakuussa Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti lopettavansa määrällisen elvytyksen, mutta pitävänsä ohjauskoron alhaalla. Japanin keskuspankki ilmoitti yllättäen kuun lopulla lisäelvytyksestä. Euroopan keskuspankki aloitti lokakuun aikana katettujen joukkovelkakirjojen osto-ohjelman, mutta ostot ovat toistaiseksi olleet määrältään pieniä.
”Vaikka Yhdysvallat ja Iso-Britannia valmistautuvat jo kiristämään rahapolitiikkaansa, ovat Japanin ja Euroopan keskuspankit ilmoittaneet lisäelvytyksestä. Näin ollen globaalilla tasolla rahapolitiikka pysyy vielä kevyenä ja riskipitoisia sijoituksia tukevana”, summaa Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.
Osakerahastoluokissa eniten uutta pääomaa sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin, joiden nettomerkinnät olivat lokakuussa 158 miljoonaa euroa. Kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten vuoden aikajänteellä mitatulla 22,2 prosentin vuosituotolla. Rahastoluokka pärjäsi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,78). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Pitkän koron rahastoista eniten uutta pääomaa keräsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat, joiden nettomerkinnät olivat yhteensä 131 miljoonaa euroa. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista menestyi parhaiten euroalueen valtioiden velkapapereihin sijoittava rahastoluokka. Sen keskimääräinen vuosituotto oli 7,9 prosenttia. Sharpen mittarilla vuoden aikajänteellä parhaiten menestyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka (Sharpe 12 kk 3,5).
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
