- Finanssiala ry:n pyöreän pöydän keskustelun aiheena oli velkaantuminen: Ajaako asuntolaina suomalaiset perikatoon?
- Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen totesi, että moderni talous ei toimi ilman velkaa – velka on hyvä renki mutta huono isäntä.
- Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistutti viranomaisten jo valmiiksi mittavasta ylivelkaantumisen torjunnan työkalupakista.
- Aiheesta keskustelivat Nykäsen ja Mattilan lisäksi Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Emilia Kullas.
Korot nousevat ja suomalaisten kotitalouksien velkataakasta esitetään huolestuneita kommentteja. Finanssialan pyöreän pöydän keskustelussa 15.2.2023 pohdittiin, ajaako asuntolaina suomalaiset perikatoon. Linkki tallenteeseen on jutun lopussa.
Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti tunnollisia velan suhteen, muistuttaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen Finanssiala ry:n pyöreän pöydän keskustelun alkuun. Nykänen toteaa, että moderni talous ei toimi ilman velkaa – velka on hyvä renki mutta huono isäntä.
“Tavoitteena on, että velkaantumisen kehitys pysyisi eri suhdannetilanteissa maltillisena, eivätkä kotitalouksien velasta kumpuavat häiriöt voimistaisi liiaksi talouden häiriöitä tai uhkaisi rahoitusvakautta”.
Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa omassa puheenvuorossaan, että viranomaisilla on jo varsin mittava työkalupakki ylivelkaantumista vastaan.
”Ongelmana ei ole erilaisten välineiden määrän vähyys vaan se, että emme tiedä, miten nämä eri välineet yhdessä vaikuttavat. Kun kotitalouksien velkaantumista rajoitetaan tai ehkäistään ylivelkaantumista, samalla aina rajoitetaan joidenkin mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa luottoa esimerkiksi asunnonhankintaan. Kyse on oikean tasapainon löytämisestä näiden kahden asian välillä”, Mattila sanoo.
Myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn toimitusjohtaja Emilia Kullas painotti keskustelussa huolta luotonsaajista.
”Syntyykö Suomeen kahden kerroksen kansalaisia: jotkut saavat lainaa ja luottoa, ja samaan aikaan toiset eivät saa kovankaan työn tuloksena myönteistä lainapäätöstä? Mitä tämä tarkoittaa eriarvoistumisen kannalta?”
Suomen Pankin Nykänen kommentoi, että tällainen kahtiajako on olemassa, vaikka sääntelyä ei olisikaan. Samalla hän muistutti, että esimerkiksi ensiasunnon ostajalla vaaditun omarahoituksen osuus on pienempi kuin asunnonvaihtajalla tai asuntosijoittajalla.
”Nyt on ensiasunnon ostajan markkinat, ainakin jotain tässäkin tilanteessa voidaan nähdä positiivisena ensiasunnon ostajalle.”
Talousosaaminen on tärkeää mutta ei mikään hopealuoti
Nykänen myös painotti talousosaamisen merkitystä ja että talousosaamisesta on tärkeä huolehtia kaikissa ikäryhmissä, esimerkiksi eläkkeelle jäädessä tulot voivat muuttua hyvinkin paljon.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar muistuttaa, että isolla osalla suomalaisista taloustaidot ovat kunnossa ja hyvä niin, mutta yhä kasvavalla joukolla ne eivät ole.
”Taloustaitojen opetuksella kouluissa on yhä kasvava merkitys, mutta tämä ei ole hopealuoti, joka ratkaisisi tulevaisuuden haasteet. Kaadetaan kaikki koulussa päähän ja toivotaan, että ovat he ovat vastuullisia aikuisia tulevaisuudessa – ei tämä niin toimi”, Pantzar toteaa.
FA:n Mattila painottaa, että merkkejä lainanhoito-ongelmien kasvusta on pankeille tullut vasta vähän.
”Jonkinlaista kasvua on siinä, että ihmiset pyytävät muutoksia maksuohjelmiinsa, mutta ollaan vielä kaukana koronapandemian alkuvaiheiden tilanteesta. Toisaalta monella korontarkistus on vasta tulossa”, Mattila summaa.
Katso tallenne tilaisuudesta 15.2.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kotitalouksien velkaantuminen puhuttaa – onko tulossa lisää rajoituksia?
Viranomaisilla jo mittava arsenaali velkaantumisen rajoittamiseen – yhteisvaikutukset selvitettävä ennen uusien toimien suunnittelua
Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan
FA:n Ahosniemi: Kotitalouksien velkaantumisessa on uusien tiukkojen sääntöjen sijaan harkinnan aika
