Pue pelastusliivit – ja jos et, ota edes henkivakuutus

Moni pukee liivit lapsilleen, muttei itselleen. Viimeistään silloin kannattaa harkita henkivakuutusta. Kuva: Lars Ove Jonsson/Shutterstock
  • Vesille lähtiessä moni painottaa pelastusliivien käyttöä lapsillaan, mutta jättää itsensä ilman. Liivien käyttö on tärkeää kaikille uimataidosta riippumatta.
  • Pelastusliivejä lapsille sovitellessaan moni ajattelee lapsen parasta. Perheen parasta kannattaisi pohtia myös henkivakuutuksen kautta. Jos perheen huoltaja menehtyy, tuo se omaisille valtavan surun lisäksi yleensä isoja vaikutuksia perheen talouteen. Niitä voi helpottaa henkivakuutuksella.
  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes suomalainen on ottanut henkivakuutuksen.

”Pelastusliiveistä pitäisi tulla vesillä samanlainen normaali kuin laskettelukypärästä rinteissä. Talvisin alamäessä ei enää näe juuri ketään ilman kypärää”, sanoo Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen. Toden totta, noin kahden vuosikymmenen aikana rinteissä on käynyt kypärän käytössä valtava kulttuurinmuutos.

”Moni kyllä ottaa liivit mukaan veneeseen ja noudattaa siten lakia, mutta kaikki eivät pue liivejä päälleen. Vanhemmat pukevat lapsille liivit, mutta jättävät itsensä ilman. Suoraan sanoen toivoisin, että lapset alkaisivat painostaa omia vanhempiaan pukemaan liivit päälleen, kun vesille lähdetään. Huolta voi kantaa molempiin suuntiin”, Pänkäläinen toteaa.

”Kun pelastus- tai veneilyliivejä pukee lapsille, kannattaa miettiä, millainen tragedia lapsen elämään oma menehtyminen olisi.”

Kun liivit on puettu, ota henkivakuutus

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa kuoli noin 7400 työikäistä (15–65-vuotiasta) ihmistä. Moni ei kuitenkaan ole suojannut perhettään taloudellisesti huoltajan menehtymisen varalta. Suomessa henkivakuutuksia otetaan hyvin vaihtelevasti, ja vain murto-osalla kotitalouksista ne riittävät ylläpitämään jäljelle jääneen perheen elintason.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt tutkimuksessaan sitä, minkä verran suomalaiset ovat ottaneet henkivakuutuksia ja miten niiden antama suoja vastaa perheen taloudellista tilannetta. Tutkimuksessa myös arvioitiin, millaiset taloudelliset menetykset perheille koituisivat huoltajan menehtyessä.

Huoltajan kuolemasta aiheutuvan henkivakuutusturvan vajeeksi Etla laski keskimäärin 65 000–70 000 euroa. Tutkimus on kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen.

”Henkivakuutuskorvauksen korvaussumman on oltava sitä isompi, mitä useampi lapsi perheessä on ja mitä suuremmat velat kotitaloudella on kannettavaan. Eniten henkivakuutusturvasta hyötyisivät nuoret perheelliset ihmiset. Tutkimuksen mukaan juuri heillä henkivakuutusvaje on kaikista suurin. On velkaa ja paljon menetettäviä tuloja”, sanoo Finanssiala ry:n henkivakuutusasioista vastaava johtava lakimies Piritta Poikonen.

”Kesälomalla on hyvin aikaa pohtia myös perheen henkivakuutusturvaa. Se kannattaa tehdä heti pelastusliivien pukemisen jälkeen”, Poikonen toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan