- Mielenterveyteen liittyvät häiriöt ja sairaudet ovat laaja kirjo erilaisia tiloja, joiden niputtaminen samaan kategoriaan ei ole perusteltua.
- Nykyiset hoitomuodot toimivat suhteellisen hyvin.
- Ongelma tulee vastaan siinä, että potilasmäärät ovat rajussa kasvussa mutta resurssit ovat pysyneet lähes muuttumattomina jo pari vuosikymmentä.
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta on selvittänyt Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta sitä, miten mielenterveyden häiriöt poikkeavat toisistaan ja millaista pohjaa se luo vakuutusyhtiöiden vastuunvalintaan.
Kyseessä on tiivis yhteenvetoraportti, jossa käydään läpi erilaisten mielenterveyden häiriöiden hoitomuotojen vaikuttavuutta sekä sitä, miten ne vaikuttavat kuolleisuuteen. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä elää tavallista, ei erityisen riskialtista elämää. Mahdolliset ennenaikaiset kuolemat liittyvät enemmänkin sosiaalisiin tekijöihin kuin itse sairauksiin.
Terapia useissa mielenterveyden häiriöissä tehokas hoitomuoto – resurssit riittämättömiä
Psykiatriset sairaudet ovat professori Karlssonin mukaan erittäin yleisiä ja maksavat hoitamattomina yhteiskunnalle paljon.
”Nykyresurssit eivät vastaa tarvetta lainkaan. Jonot psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat tällä hetkellä kohtuuttoman pitkät. Sairaudet kroonistuvat ennen kuin niiden hoito päästään kunnolla aloittamaan ja tämä tulee kalliiksi”, Karlsson sanoo.
Karlssonin mukaan mitä nopeammin esimerkiksi masennusta päästään hoitamaan, sen parempi on hoitotulos. Vuonna 2016 toteutetussa laajassa psykoterapiatutkimuksessa terapia osoittautui varsin tehokkaaksi. ”Terapialla hoidetuista masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä kärsineistä potilaista kolme neljästä toipui kymmenen vuoden aikana täysin. Lisäksi potilaiden työkyky koheni terapian aikana selvästi. Vastaaviin tuloksiin ei masennuslääkkeillä aina päästä.”
Myös tuoreessa, tänä vuonna julkaistussa Kelan rahoittaman psykoterapiakuntoutuksen vaikuttavuutta selvittäneessä raportissa tulokset ovat samansuuntaisia. Keskeiset löydökset ovat, että psykoterapiaa saaneilla on vertailuryhmään nähden kuusi prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste, heidän vuositulonsa ovat keskimäärin 2 100 euroa korkeammat ja heillä on kuusi prosenttia matalampi todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vakuutusala valmis käymään vuoropuhelua
Ymmärrys mielenterveyden ongelmista kasvaa jatkuvasti. Aikaisemmin mielenterveysongelmat johtivat herkästi vakuutushakemuksen hylkäämisen. Nykyisin vakuutus voidaan monessa tapauksessa myöntää rajoitusehdoin sen sijaan, että hakija jäisi kokonaan ilman vakuutusturvaa.
”Alalla seurataan aktiivisesti lääketieteen ja eri sairauksiin liittyvien hoitomuotojen kehitystä, jotta asiakkaille voidaan taata reilu kohtelu. Myös vakuutusten myöntämiseen ja terveysselvityksiin liittyvät prosessit kehittyvät jatkuvasti. Hakemuksia tarkastellaan tapauskohtaisesti eikä esimerkiksi terapiassa käynti ole itsessään syy vakuutuksen epäämiselle”, sanoo FA:n hallituksen puheenjohtaja Juha Koponen.
Koponen painottaa, että vakuutusala haluaa käydä mielenterveysjärjestöjen kanssa rakentavaa vuoropuhelua mielenterveyden vaikutuksista vakuuttamiseen. Myös asiakasviestintää on aina mahdollista kehittää. ”Ihmisten on tärkeää hakeutua hoitoon silloin, kun se on tarpeen. Vakuutusyhtiönkin näkökulmasta hoidossa oleva mielenterveysongelma on pienempi riski kuin hoitamaton sairaus.”
Raportti Finanssiala ry:lle: Psykiatria ja vakuutus – miten mielenterveyden häiriöt poikkeavat toisistaan ja miten ne suhteutuvat vakuutukseen?