Erimuotoisen markkinaehtoisen rahoituksen tarve on kasvussa. Myös sijoitusrahastojen mahdollisuuksia tällä sektorilla ollaan lisäämässä. Viime kesänä Euroopan komissio antoi esityksen, jonka tavoitteena on pitkäaikaisten rahastosijoitusten avulla edistää listaamattomien yritysten ja yhteiskunnan infrastruktuurihankkeiden rahoitusta.
Onko rahaston kotimaalla väliä?
Sijoitusrahastojen toiminta keskittyy Euroopassa yhä harvempiin paikkoihin. Suuria rahastomaita ovat erityisesti Irlanti ja Luxemburg. Rahastojen kauppa toimii vilkkaasti yli rajojen. Yhdessä maassa rekisteröity rahastoyhtiö voi perustaa rahastoja muihin maihin ilman paikallista toimipistettä. Eri maissa rekisteröityjä rahastoja on myös mahdollista sulauttaa toisiinsa. Suomessa on reilut 500 kotimaista rahastoa ja myynnissä saman verran ulkomaisia rahastoja. Jari Virta painottaa, että on tärkeää turvata suomalaisten rahastomarkkinoiden olemassaolo. ”Sijoittajalle on aina tarjolla paljon vaihtoehtoja, mutta suomalaisten rahastoyhtiöiden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää ylläpitää rahastoliiketoimintaa ja osaamista kotimaassa. Se tukee monipuolista finanssisektoria, ylläpitää työpaikkoja ja tuo verotuloja sekä yritys- että tuloverotuksen kautta.” ”Rahastot ja rahastoyhtiöt valitsevat kotipaikkansa parhaimman toimintaympäristön perusteella. Tätä kisaa ei voiteta takamatkalta. Jotta suomalaiset rahastoyhtiöt pärjäisivät jatkossakin, on niiden toimintaedellytysten oltava samat kuin muissa EU-maissa. Kotimaista lainsäädäntöä on jo kehitetty oikeaan suuntaan mutta loputkin kansalliset erityispiirteet pitäisi vielä raivata pois”, Virta toteaa.Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat