Noin 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista on sairastunut tai vammautunut pitkäaikaisesti. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkastellaan pitkäaikaissairauksien aiheuttamia poissaoloja ja alentunutta työkykyä tai työkyvyttömyyttä sekä niistä syntyviä kustannuksia.
Noin kolmasosa 1,9 miljoonasta sairastuneesta arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Sairaudet rapauttavat työkykyä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
”Aluelliset erot ovat merkittävät”, toteaa EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk Kestävän terveydenhuollon aamiaistilaisuudessa SuomiAreenalla. ”Erot saattavat liittyä elinkeinorakenteeseen. Kaikkialla ei välttämättä ole mahdollista vaihtaa ammattia. Myös etäisyys vaikuttaa, jos hoidon saatavuudessa on suurta vaihtelua.”
Ilmiselvien työkyvyttömyyseläkekulujen ja tulonmenetysten lisäksi pitkäaikaissairauksilla on myös epäsuoria vaikutuksia, kuten työn tuottavuuden aleneminen ja henkilökohtaiset vaikutukset.
”Miten sairastuminen vaikuttaa mielialaan tai virkeyteen? Kuormittuuko sairastuneen muu perhe esimerkiksi kotitöiden takia?” Schugk pohtii.
Arvioiden mukaan noin 75 prosenttia terveydenhuollon suorista kustannuksista aiheutuu pitkäaikaissairauksista. Epäsuorat kustannukset on arvioitu jopa nelinkertaisiksi.
Kyselyyn vastasi yli tuhat Reumaliiton ja Crohn ja Colitis ry:n jäsentä. Selvitys on osa Kestävä Terveydenhuolto -hanketta, jossa on Finanssiala ry:n lisäksi mukana AbbVie, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.