SUOMALAISIA EU-VIRKAMIEHIÄ TARVITAAN LISÄÄ
- Suomalaisten Brysselissä työskentelevien EU-virkamiesten määrä herättää huolta. Korkeilla tasoilla suomalaisvirkamiehiä on tavoitteen mukaisesti, mutta virkaiältään nuorempia suomalaisia on vähemmän kuin aiemmin. Kehitys on huolestuttava.
- Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin ja etenemistä toimielinten sisällä edistetään.
- Finanssiala näkee tärkeänä, että EU-organisaatioissa on töissä suomalaisia virkamiehiä.
”Ehkä minun silmäni on tottunut bongaamaan suomalaisia ja ajaudun suomalaisten pariin. Mutta ruotsalaisilla ja tanskalaisilla vaikuttaa olevan huono tilanne, heihin en ole juuri täällä törmännyt”, Brysselissä EU-komissiossa työskentelevä Aurora Idänpää kertoo kysyttäessä suomalaisten EU-virkamiesten määrän vähenemisestä.
Idänpää työskentelee komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla sukupuolten välisen tasa-arvon yksikössä. Yksikkö vastaa EU:n tasa-arvostrategian koordinoimisesta ja sen täytäntöönpanon seuraamisesta.
26-vuotias oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut Idänpää on jo toisella kierroksellaan EU-pääkaupungissa. Hän työskenteli ensin komission Blue Book -harjoittelussa, minkä jälkeen hän hakeutui juristin töihin Finanssiala ry:hyn. Harjoittelunsa aikana hän oli hakenut määräaikaista paikkaa komission sisältä ja osallistui sitä varten rekrytointikilpailuun. Kun määräaikainen työpaikka lopulta aukeni, oli aikaa vierähtänyt yli puoli vuotta siitä, kun prosessi alkoi. Sillä välin Idänpää oli ehtinyt muuttaa Helsinkiin, saada työpaikan finanssialan lobbarina ja järjestää elämänsä asumista myöten pysyvämpään asentoon Suomeen.
”Tulosten saaminen rekrytointikilpailuista ja itse rekrytointiprosessista kestää melko kauan. Vakinaisiin virkoihin johtavien rekrytointikilpailujen mitta on usein jopa yli vuoden mittainen, mutta lyhyempiin pesteihinkin puoli vuotta on melko normaali aika. Ymmärrän, että se voi monen nuoren elämässä tuntua pitkältä, ja siinä saattaa ehtiä tehdä monenlaisia elämänvalintoja”, Idänpää kertoo. Rekrytointeja yritetään EU:ssa parhaillaan uudistaa ja yhtenä keskeisenä tavoitteena on juuri rekrytointiaikojen lyhentäminen.
Lopulta nuorelle juristille järjestyi työvapaa uudesta työpaikastaan ja hän palasi komission syövereihin edistämään tasa-arvotyötä koko Euroopan tasolla.
Röyhkeyttä peliin suomalaisvirkamiehille
Finanssiala ry:ssä tunnistetaan huoli EU-uran houkuttelevuuden hiipumisesta nuorten ikäluokkien keskuudessa. EU:ssa ei ole syyttä tehty väkilukuun pohjautuvia tavoitekiintiöitä EU-virkamiesten kansallisuuksille. Jokainen virkamies katsoo asioita oman kokemuspohjansa ja osaamisensa kautta, ja kansallisten erityispiirteiden tunnistaminen tuo ilman muuta tasapainoa päätöksentekoon Brysselissä. Lobbarin silmin katsottuna asia on samalla tavoin.
”Edunvalvonnan näkökulmasta on ilman muuta etua siitä, että EU:ssa työskentelee suomalaisia virkamiehiä eri aloilla ja tasoilla koneistoa. Vaikuttamistyötä tehdään ja ratkaisuja haetaan luonnollisesti kansallisuudesta riippumatta, mutta suomalaisten toimijoiden on helpompi löytää samaa sävelkorkeutta, kun on ymmärrystä esimerkiksi kotimaisesta finanssimarkkinasta ja yhteiskuntamallista. Esimerkiksi asuntolainamarkkinat tai vaikkapa tapa suojautua riskeiltä yksityisillä vakuutuksilla saattaa vaihdella todella voimakkaasti eri EU-maiden välillä”, sanoo Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta.
Pekonen-Rannan mielestä Suomessa on jopa hieman hymistelty virkamiesten kansallisuusasiassa ja sanottu, että EU:ssa työskentelevät virkamiehet ovat tasapuolisia eivätkä suosi yksittäisiä jäsenmaita. Käytännössä ratkaisuja tehtäessä oma kokemus ja tietopohja vaikuttavat kuitenkin päätöksiin. Kansallislipun väristen silmälasien läpi katsellaan myös virkakunnassa.
”Toivoisin myös suomalaisilta virkamiehiltä hieman reippaampaa otetta. Suurten EU-maiden virkamiehet toimivat toisinaan todella sumeilematta eivätkä kovinkaan peitellysti omien kotimaidensa etuja ajaen. Suomalaisilla olisi tässä mallinoton paikka”, Pekonen-Ranta sanoo.
Työntekijöiden kokemus EU-instituutioista on arvokasta myös kotimaisille organisaatioille. Niiden myötä syntyy ymmärrystä EU-päätöksenteon tavoista ja esimerkiksi vaikuttamisen paikoista.
…mutta ensin on saatava ne virkamiehet
Maan hallitus on tarttunut hallitusohjelmatasolla suomalaisten vähenevään virkamiesmäärään eritoten EU:n junioritason työpaikoissa. Eteneminen korkeammalle hierarkiassa vie aikaa. Jos nyt junioritason virkamiehet ovat vähissä, ei tulevaisuudessa korkeammillakaan palleilla heilu sinivalkoisia sifonkeja ja solmioita.
”EU-harjoitteluihin lähtemiselle ei ole yläikärajaa. Olen tavannut todella monen ikäisiä harjoittelijoita, jotka ovat tehneet uranvaihdoksen ja lähteneet EU-töihin harjoittelujen kautta.”
AURORA IDÄNPÄÄ, EU-virkamies
FA:n Pekonen-Ranta näkee kirjauksen hyvänä. EU-tietoisuuden lisääminen kotimaassa, rohkaisu ja myös rekrytointikilpailuihin kannustaminen ja valmentaminen olisivat konkreettisia toimia suomalaisten EU-virkamiesten määrän nostamiseksi.
Mutta mitkä konstit EU-komissiossa parhaillaan määräaikaisessa virassa oleva Aurora Idänpää näkisi parhaina suomalaisten EU-urakiinnostuksen ruokkimiseen? ”Todella vaikea sanoa. Ehkä perinteinen tietoisuuden lisääminen ja määrätietoinen markkinointi ja viestiminen nuorten keskuudessa olisi toimiva keino”, Idänpää arvelee.
”Kannustaminen on tärkeää. Veikkaan, että Suomesta on paljon suurempi kynnys lähteä ranskankieliseen Brysseliin töihin, kuin vaikkapa Benelux-maista tai Ranskasta. Maantieteellisellä etäisyydellä on myös väliä”, Idänpää sanoo. Hän itse kannustaa EU-urasta kiinnostuneita hakeutumaan erilaisiin EU-instituutioiden harjoitteluohjelmiin, kuten parlamentin Schuman-ohjelmaan. Niiden hän ei sano olevan vain nuorille varattuja, vaan toimivan väylinä uranvaihdokseen, vaikka yksi ura olisi jo takana.
”Sitä paitsi harjoittelut ovat elintärkeitä jatkotyöllistymistä ajatellen. Täällä ollessa tutustuu ihmisiin ja kuulee erilaisista mahdollisuuksista, piilotyöpaikoistakin. Mielestäni juuri harjoittelun jälkeen nuorella tulijalla on parhaat mahdollisuudet työllistyä EU-instituutioon. Kannustan jokaista EU-uraa harkitsevaa myös seuraamaan avoimia kilpailuja EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO:n nettisivuilta.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Sääntely piensijoittajan suojasta eteni – sijoittajien valinnanvapaudelle erävoitto
Finanssialan asiakasdatan jakamista koskevan käyttökehyksen käsittely edennyt – kiire uhkaa lainvalmistelun laatua
Kansa on puhunut – nyt on euroedustajien aika kääriä hihat hyvinvoivan Euroopan puolesta
OP Ryhmän Ritakallio: Vakuutusalan datankäytöstä tarvitaan enemmän keskustelua
