Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen esitti taannoin Finanssialan
Keskusliiton (FK) tilaisuudessa, että palvelusetelistä pitäisi Suomessa tehdä
subjektiivinen oikeus. Utriaisen mukaan järjestely parantaisi sote-palvelujen
saatavuutta ja laatua nopeasti ja kustannustehokkaasti. Asiasta on keskusteltu
useilla foorumeilla, myös valtakunnallisessa sote-uudistusta valmistelleessa
työryhmässä. Lakitekstiluonnokseen saakka se ei kuitenkaan yltänyt.
Jyväskylä on palvelusetelin käytössä edelläkävijä. Seteli on ollut kaupungissa käytössä jo kymmenen vuotta ja kokemukset ovat hyviä.
”Julkisten palveluiden lisäksi kuntalaiset ovat oppineet käyttämään myös itse maksamiaan hyvinvointipalveluja. Tätä kautta yhteiskunnan tuottamien palvelujen tarve on vähentynyt. Meillä Jyväskylässä sote-kustannukset eivät ole nousseet vuosina 2013 -2014 lainkaan. Palveluseteliyrityksiä on jo yli 300”, Utriainen kertoo.
Palvelusetelijärjestelmän rahoitusmalli ja palvelujen saatavuus voitaisiin Utriaisen mukaan hoitaa kuntoon esimerkiksi maksamalla kaikki yhteiskunnan tuet palvelujen käyttäjille Kelan koneiston kautta, olipa palvelujen tuottaja kunta, kuntayhtymä, yksityinen palveluntarjoaja tai kolmas sektori. ”Tuotteet määriteltäisiin valtakunnallisesti, siltä osin kuin niitä ei vielä ole määritelty.”
Palvelusetelistä hyötyisi koko Suomi
Ketä kaikkia subjektiivinen oikeus palveluseteliin sitten hyödyttäisi? Utriaisen mukaan siitä hyötyisi koko Suomi, eniten toki palvelujen käyttäjät, jotka voisivat vapaasti valita palvelun tuottajan. Yhteiskunta maksaisi esimerkiksi lääkärissä käynnistä saman osuuden kuin se maksaisi siitä omassa palvelutuotannossaan. Loput kustantaisi asiakas itse. Veronmaksajille tämä tarkoittaisi pienempää rasitusta, kun kustannusten hallinta paranisi merkittävästi ja palveluyritysten tuomat verotulot kasvaisivat.
”Yksityisiä palveluja voisi joutua hakemaan kauempaa kuin kunnallisia, mutta tämä epäkohta on pienempi paha kuin se, ettei palveluja saa lainkaan kohtuullisessa ajassa”, Utriainen toteaa.
Pekka Utriainen kertoo, että Jyväskylässä päätökset setelialueiden ja setelien määrän lisäämisestä ovat menneet päätöksenteossa viime vuosina yksimielisesti läpi. Hän uskookin, että tulevat päättäjät näkevät palvelusetelijärjestelmän laajentamisen ja yhtenäistämisen mahdollisuutena, joka on käytettävä.
FK:n teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista päättäjistä kannattaa palvelusetelijärjestelmän laajentamista. Vielä suurempi määrä, 82 prosenttia, kannattaa palvelusetelijärjestelmän yhtenäistämistä. Lisäksi 71 prosenttia päättäjistä uskoo, että yksityisten palveluiden käyttö pienentää painetta julkisen sektorin palveluissa. FK:n teettämän päättäjätutkimuksen toteutti Aula Research ja siihen vastasi yli tuhat poliittista vaikuttajaa.