Suomalaisnuorten taidot olivat talousosaamisen PISA-tutkimukseen osallistuneiden 20 maan toisiksi parhaat Viron jälkeen. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa oppilaiden talouslukutaitoa mittaavaan PISA-testiin. Jo testiin osallistuminen kertoo siitä, että nyt talouslukutaito otetaan Suomessa vakavasti. Talousosaamisen parantaminen on työtä, jota on tehtävä nimenomaan yhdessä. 15-vuotiaille tehty PISA-tutkimus tehtiin vuonna 2018 ja tulokset julkistettiin tänään.
Suomessa talousosaamiseen on alettu kiinnittää huomiota kansalaisten kasvavan ylivelkaantumisen ja maksuhäiriömerkintöjen kasvun vuoksi. Ongelman suitsimiseksi on tehty viime vuosina oikeita liikkeitä: Peruskoulun opetussuunnitelmaan lisättiin taloudenhallintaa vuonna 2016, kun yhteiskuntaoppi tuli myös 4.–6.-vuosiluokkien ohjelmaan. Historian ja yhteiskuntaopin vuosituntimäärää lisättiin kahdella tunnilla. Uudistus oli erinomainen, ja sen hedelmiä korjataan vasta vuosien kuluttua.
Pikavippien sääntelyä on kiristetty erilaisten korkokattojen muodossa, ja positiivisen luottotietorekisterin valmistelu on aloitettu. Talousosaamiselle saatiin alkuvuodesta myös puolueeton viranomainen koordinoijaksi: Suomen Pankki johtaa työtä, jossa yhdessä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kartoitetaan talousosaamisen edistämisen nykytilaa ja laaditaan viimein ehdotus talousosaamisen kansalliseksi strategiaksi. Myös suomalainen finanssiala on mukana Suomen Pankin vetämässä työssä.
”On tärkeää, että finanssialan osaaminen otetaan työssä mukaan mahdollisimman laajasti”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Karhunen.
”Suomessa eritoten pankit tekevät tällä hetkellä paljon työtä kansalaisten talousosaamisen parantamisen eteen. Iäkkäille järjestetään kädestä pitäen digisparrauksia ja opetetaan käyttämään esimerkiksi mobiili- ja verkkopankkia. Nuorille on suunnattu runsaasti pankkien rahoittamia oman talouden hallintaa opettavia työpajoja kouluissa ja yrittäjyyteen kannustavia ohjelmia. Pankkien vapaaehtoiset auttavat talousvaikeuksissa olevia nuoria. Nämä pankkien koulutukset ja muut teot tavoittavat vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä”, Karhunen listaa.
Talousosaaminen ei ole vain tuloja ja menoja – vaan myös digiä ja huijauksia
Talousosaamista on ajateltava laajemmin kuin pelkästään kykynä pitää menot ja tulot tasapainossa sekä säästämisen ja sijoittamisen osaamisena.
”Talousosaamisessa yhtä lailla tärkeitä ovat riittävät taidot tunnistaa oman elämän riskit ja tarvittaessa vakuuttaa niitä, kyky tunnistaa huijauksia sekä digitaidot. Oman talouden hallintaan liittyvistä palveluista ja välineistä suurin osa on digitaalisia – ja digitalisoitumisen vauhti vain kiihtyy. Ilman riittäviä digitaitoja esimerkiksi kyky tunnistaa erilaisia huijauksia laskee merkittävästi”, Karhunen sanoo.
Lue lisää OECD:n tiedotteesta: Many 15-year-olds struggle with financial literacy, OECD PISA report finds