- Tiedonvaihdon avaaminen tehostaisi merkittävästi rahanpesun torjuntaa myös Suomessa.
- Tämän Finanssiala ry:n arvion jakoivat eurovaaliehdokkaat vihreiden Ville Niinistö ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen sekä Aktian talousrikollisuuden torjunta -yksikön johtaja Anu Torkkeli.
- Pankkeja kuormittavaa uutta sääntelyä ei tarvita, vaan nykylainsäädäntö mahdollistaa uudet toimet.
Finanssiala ry:n (FA) pyöreän pöydän webinaarissa käsiteltiin aihetta, joka ei juuri revi poliittista kenttää: rahanpesun ja harmaan talouden torjuntaa. Yhteiskunnalle koituu rahanpesusta ja harmaasta taloudesta miljardiluokkaan nousevat menetykset vuosittain. Puuttumalla rahanpesuun voidaan samalla kitkeä tehokkaasti rahanpesun taustalla rehottavaa esirikollisuutta.
Webinaarin keskustelijat pääsivät mutkattomasti samalle taajuudelle keinoista, joilla rahanpesuun voitaisiin seuraavaksi pureutua tehokkaimmin. Huomattava yhteisymmärrys oli myös siitä, että pankeille ja muille ilmoitusvelvollisille langetettavan lisäsääntelyn tie on tältä erää kuljettu loppuun.
EU:n nykyinen rahanpesusääntely erilaisine maakohtaisine lisineen ja tulkintoineen jättää liikaa katvealueita, minkä vuoksi useista paloista aikojen saatossa kasattua sääntelyn tilkkutäkkiä on pyritty yhdenmukaistamaan uudella EU:n rahanpesun vastaisella lainsäädäntöpaketilla. Alkavalla uudella lainsäädäntökaudella huomion tuleekin olla uuden sääntelyn sijaan juuri säädettyjen vaatimusten johdonmukaisessa täytäntöönpanossa.
Maakohtaisten erojen rinnalla ongelmana ovat myös eri lakien vaatimukset, jotka saattavat sotia toisiaan vastaan. Aktian talousrikollisuuden torjunta -yksikön johtajan Anu Torkkelin mukaan pankit ilmoitusvelvollisina joutuvat usein hankalaan välikäteen esimerkiksi henkilötietoja käsitellessään.
”Rahanpesulakia ei voi tarkastella irrallisena muusta sääntelystä. Tietosuoja korostaa yksityisyyden suojaa ja rahanpesun torjunta taas rajoittaa sitä. Pitää huolehtia siitä, ettei sääntelyjen välillä ole konfliktia”.
Keskustelussa peräänkuulutettiin kustannushyötysuhteen miettimistä. Perusteellisen vaikutusarvion pohjalta olisi hahmoteltava mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas järjestelmä, joka otettaisiin sääntelyn ja sen toimeenpanon pohjaksi.
Yhtenäiset ja toimivat unionitason käytännöt tuovat pitkäjänteisyyttä ja tekevät torjuntatoimet myös asiakkaalle ymmärrettävämmäksi. Vastaavasti epäyhtenäiset käytännöt voisivat ajaa rikolliset maihin, joissa sääntely ja tulkinnat ovat löyhempiä, mikä olisi kaikkien kannalta epätoivottavaa.
Yksityisyydensuoja ei saa oikeuttaa toimettomuutta
Tietojenvaihdon tehostamista pidettiin keskustelussa yhtenä parhaimmista keinoista torjua rahanpesua ja harmaata taloutta. Sujuvampi tiedonvaihto pitäisi mahdollistaa sekä pankkien että viranomaisten, mutta myös ilmoitusvelvollisten välillä. Talousrikoksiin liittyvät transaktioketjut ovat usein pitkiä ja mutkikkaita. Jokainen toimija näkee näistä vain oman pätkänsä, joten laajemman kokonaisuuden valaiseminen olisi välttämätöntä.
”Pitäisi olla yhteinen EU-tason kanava tiedon vaihtamista varten. Kun jossain herää epäilys, voitaisiin nopeasti tarkistaa, onko muualla vastaavia havaintoja ja näin rikoksiin päästäisiin nopeammin kiinni”, ehdotti keskusteluun osallistunut FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Riskien arviointi pidettävä torjunnan keskiössä
Tämänhetkinen sääntely mahdollistaa riskiperustaisuuden rahanpesun torjunnassa. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä on tehostettava ja riskien tunnistamista automatisoitava, mutta vastaantulevia tapauksia tulee analysoida riskien kannalta myös vastaisuudessa.
”Ei unohdeta, minkälaisia profiileja ja rikostyyppejä jahdataan. Tavallisen Pihtiputaan mummon pitkälle menevä tarkkailu kuluttaa henkilöstöresursseja paljon, mutta ei edesauta isoa tavoitetta.”
Jo nykyisen lainsäädännön raameissa on mahdollista jakaa indikaattoreita, joilla pystytään haarukoimaan epäilyttävää toimintaa. Jos viranomaiset jakaisivat pankeille tarkempia kriteereitä rikollisuuden tunnistamiseksi, havaintojen luotettavuus ja pankkien tekemien ilmoitusten osumatarkkuus paranisi merkittävästi. Lisäksi teknologiaa olisi mahdollista valjastaa avuksi rikollisuuden torjuntaan nykyistä paremmin.
”Tekoäly voitaisiin jatkossa ottaa mukaan raportointiin, tiedon keräämiseen ja vaihtamiseen”, ehdotti kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Rahanpesu on laajalle verkostoitunutta, rajat ylittävää ja työläästi kitkettävää toimintaa. Tiedonvaihdon ja kansainvälisen yhteistyön pohjalta löydetty yhteisymmärrys sekä teknologisen kehityksen mahdollistama riskitapausten tehokas profilointi luovat kuitenkin toiveikkaita näköaloja rahanpesun ja harmaan talouden torjuntaan.
Katso tallenne webinaarista
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Pihtiputaan mummon tarkkailu kuluttaa henkilöstöresursseja, mutta ei edesauta rahanpesun torjuntaa”
Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat hurjasti vuonna 2023 – parempi tiedonvaihto tehostaisi rahanpesun torjuntaa
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin
Finanssivalvonnan pakotteita koskevan ohjeistuksen eriyttäminen sekavoittaisi sääntelyä
