- Ukrainassa toimivista pankeista saatujen tietojen mukaan pankkipalvelut sotatoimialueilla toimivat kohtalaisesti
- Sähkö- ja tietoverkot ovat Ukrainassa toimineet olosuhteisiin nähden hyvin.
- Suomessa pankit ja finanssiviranomaiset ovat jo pitkään varautuneet erilaisiin kriiseihin ja harjoittelevat säännöllisesti.
- Pankkeihin kohdistuu normaaliaikanakin kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on testattu ja viritetty huippuunsa.
Finanssiala ry on ollut yhteydessä Ukrainassa toimiviin pankkeihin. Sikäläisten pankkien mukaan palvelut toimivat myös kriisitilanteessa.
”Eräs pankki kertoi, että verkkopalvelut toimivat normaalisti ja asiakkaita palvellaan konttorissa mahdollisuuksien mukaan. Ilmahälytyksen tullessa palvelu jatkuu pommisuojassa tai metroasemalla, missä pankkitoimihenkilö auttaa läppäri sylissä asiakkaita”, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.
Saxholmin mukaan Ukrainassa sähkö- ja tietoverkot ovat toimineet hyvin vallattuja kaupunkeja lukuun ottamatta. Ukrainalaiset ovat torjuneet useita vakavia kyberhyökkäyksiä.
”Ukrainassa on hurja määrä kyberosaamista, ja sieltä varmasti haalitaan oppeja myös Suomeen, kunhan tilanne joskus hieman rauhoittuu.”
Entä miten Suomen pankkijärjestelmä selviäisi, jos oltaisiinkin samanlaisessa tilanteessa kuin Ukraina?
”Mahdotonta sitä on etukäteen sanoa, mutta olen toiveikas. Useisiin erilaisiin kriisitilanteisiin on varauduttu jo vuosia, ja Ukrainan opit näyttävät siltä, että pankkitoimintaa pystytään jatkamaan vaikeissakin olosuhteissa, kunhan sähkö- ja tietoverkot ovat käytettävissä edes rajatusti”, Saxholm sanoo.
Pankkeihin kohdistuu normaalinakin aikana palvelunesto- ja muita kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on jo viritetty niin tehokkaiksi kuin mahdollista.
Finanssialan yritykset ja viranomaiset myös harjoittelevat ja testaavat säännöllisesti varautumistaan kyberuhkiin: syksyllä toimijat testasivat varautumistaan Finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja parhaillaan on käynnissä muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus.
Esimerkiksi FATO-harjoituksessa järjestäjät loivat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Harjoittelun osanottajat sitten vastasivat, kuinka toimisivat kussakin tilanteessa. Tulosten perusteella pankit ja rahoitusalan viranomaiset ovat parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Kehittämistä on vielä esimerkiksi yhteistoiminnassa ja viestinnässä.
Oma pesä kuntoon
Saxholm muistuttaa henkilökohtaisen varautumisen tärkeydestä, mikä koskee myös finanssiyhtiöitä ja niiden henkilöstöä.
”Yrityksen toiminnan mahdollistavat työntekijät: jos kotona ei ole ruokaa pöydässä, eivät työtkään suju. Henkisen rasitteen ja henkilökohtaisen stressin vaikutuksia on vaikeaa simuloida esimerkiksi harjoituksissa.”
Saxholm vinkkaa pelastusalan järjestöjen ja viranomaisten ylläpitämästä 72tuntia.fi-sivustosta, josta saa vinkkejä, miten varautua esimerkiksi sähköjen, vesihuollon tai verkkoinfran häiriöihin.
Yleinen suositus on, että jokaisella tulisi olla noin kolmen vuorokauden varalta esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä. Käteistä on hyvä olla, mutta sitä ei kannata hamstrata määräänsä enempää. Kriisi- ja poikkeustilanteissa auttaa, jos käytettävissä on jokin muu vaihtoehtoinen maksutapa kuten käteinen, mobiilisovellus tai toisen pankin luottokortti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Matkustus Venäjälle ja Valko-Venäjälle suomalaisella liikennevakuutuksella loppuu kesäkuussa
Venäjälle ja Valko-Venäjälle ei välttämättä saa liikennevakuutusta – viimeistään kesäkuussa saanti loppuu kokonaan
Nord Stream -vuodot osoittivat merenalaisten yhteyksien haavoittuvuuden – Nato hakee nyt kiireesti robotiikasta uusia keinoja suojella energia- ja tietoliikennekaapeleita
Ukrainalaisten vaikeudet pankkitilin avaamisessa johtuvat ennen kaikkea sääntelystä
