Suurimpien pankkien kriisinratkaisusta vastaa ensi vuoden alusta lähtien EU:n
yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttökynnys
on pidettävä korkeana, jotta suomalaiset eivät joudu muiden ongelmien
maksumiehiksi.
Kriisinratkaisurahaston toiminta käynnistyy vuoden vaihteessa, kun valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen. Pankkien kriisinratkaisu on osa kolmiosaiseksi kaavailtua pankkiunionia. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena on auttaa talousvaikeuksiin joutuneita suuria pankkeja joko uudelleenjärjestelyin tai hallitulla alasajolla.
Muut pankkiunionin osat ovat EKP:n yhteinen pankkivalvonta, joka alkoi vuoden 2014 lopulla ja yhteinen talletussuojajärjestelmä, jonka on ehdotettu tulevan voimaan vuonna 2024.
55 miljardin euron suuruisen kriisinratkaisurahaston rahat kerätään pankeilta. Suomalaisten pankkien osuus maksutaakasta on kaksi prosenttia rahaston kokonaismäärästä, noin miljardi euroa. Vakausmaksut maksetaan vuoteen 2024 mennessä.
Kriisin tullessa suomalaiset maksavat
”Nyt on pidettävä huoli siitä, että rahaston käyttökynnys pysyy korkealla eikä yhteisiä varoja aleta käyttää heppoisin perustein. Ensisijaisesti pankkikriisien kustannukset on katettava sijoittajanvastuun kautta, siis pankkien omistajien ja velkojien kukkarosta”, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo.
Kriisinratkaisumekanismissa mukana olevien isojen pankkien kunto vaihtelee. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta samaa ei voi sanoa kaikista eurooppalaisista pankeista. Yhteisen pankkivalvonnan alettua reilu vuosi sitten 130 suurimman luottolaitoksen taseet läpivalaistiin. Kattavan arvioinnin ulkopuolelle jäi nippu pienempiä pankkeja.
”Jos näistä luottolaitoksista paljastuu tulevina vuosina ongelmia, on mahdollista, että niitä joudutaan hoitamaan yhteisin varoin yhteisen kriisirahaston kautta. Silloin suomalaiset ovat syyttä suotta mahdollisen kriisin maksumiehinä”, Piia-Noora Kauppi sanoo.