- Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari.
- Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa.
- Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia.
- Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024.
- Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Jos poliisi tai pankin asiakaspalvelija lähestyy viestillä tai puhelimitse ja pyytää pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Yleinen huijaustapa on esiintyä pankin edustajana tai viranomaisena ja siten harhauttaa uhri antamaan tunnuksensa.
Niin sanotut kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät kalasteluhuijauksiin lähes 32 miljoonaa euroa.
Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm kertoo esimerkin, kuinka tyypillinen kalasteluhuijaus saattaa mennä:
Soittaja sanoo olevansa pankin turvallisuusasiantuntija ja että pankkiin on kohdistunut laaja kyberhyökkäys, luultavasti ulkomailta masinoitu. Nopealla toiminnalla asiakkaiden varat voidaan ehtiä siirtää turvatilille. Sitä varten asiakkaan on annettava verkkopankin käyttäjätunnus, ja hyväksyä kirjautuminen. Huijari on usein hyvin uskottava ja onnistuu luomaan paniikkia ja kiireen tuntua.
”Kiireessä ei välttämättä ehdi ajatella asiaa tarkemmin. Pankki ei missään tilanteessa tarvitse asiakkaan tunnuksia mihinkään rahojen turvaamiseen. Siihen on kyllä keinot”, Saxholm muistuttaa.
Jos tunnuksensa menee epähuomiossa luovuttamaan rikollisille, tulee välittömästi ottaa yhteys omaan pankkiin ja sitten poliisiin. Nimenomaan tässä järjestyksessä, sillä nopealla toiminnalla pankilla voi olla vielä mahdollisuus pysäyttää huijareille menossa olevat rahat.
Tietojenkalastelut kasvoivat rajusti
Suomalaisilta huijattiin vuonna 2024 yhteensä yli 107 miljoonaa euroa, joista pankit saivat pysäytettyä ja palautettua runsaat 44 miljoonaa. Tietojenkalasteluhuijauksissa myös kasvu oli huijaustyypeistä rajuinta, 161 prosenttia.
”Kalasteluhuijausten suuri määrä kertoo, että nyt kannattaa olla erityisen valppaana, jos joku pyytää pankkitunnuksia.”
Pankit ovat huijausten torjumisessa hyvin tehtäviensä tasalla, mutta kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan. Huijarit kehittävät lähestymistapojaan samaa tahtia, kun pankit ja viranomaiset saavat väyliä tukittua.
”Rikollisten tarinat ja toimintatavat muuttuvat niin nopeasti ja usein, että pankit ja viranomaiset eivät pysty varoittamaan tarkasti huijauksen sisällöstä. Tärkeää on olla hereillä, jos viesti edellyttää asiakkaalta kiireellisiä toimia ja miettiä, onkohan tässä tosiaan näin kiire”, Saxholm toteaa
Finanssiala ry:n Huijarille luu kurkkuun -kampanja näkyy taas vappuviikolla eri puolilla Suomea katukuvassa muun muassa bussipysäkeillä ja metroasemilla.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 2024
Ei tuumaakaan periksi huijareille – Maksamisen on oltava turvallista mutta toimivaa
Huijaukset rajussa kasvussa vuonna 2024 – pankit saivat pysäytettyä huijattuja maksuja yli 44 miljoonan euron arvosta
Alkulähteet säppiin – myös somealustat ja verkon kauppapaikat velvoitettava torjumaan huijauksia
