- Finanssiala ry järjesti 4.4.2022 webinaarin mielenterveyden häiriöiden aiheuttamista ongelmista vakuutusten saannissa.
- Vakuutusala pyrkii jatkuvasti kasvattamaan ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä ja on valmis kehittämään toimintatapojaan yhä asiakaslähtöisemmiksi muun muassa avoimemman viestinnän avulla.
Mielenterveyden häiriöiden diagnoosit ja mielenterveyspalveluiden käyttö Suomessa ovat olleet jo vuosia voimakkaassa kasvussa. Mielenterveyshäiriöt koskettavat laajasti koko yhteiskuntaa. Koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään ja yhä useampi suomalainen iästä riippumatta kärsii muun muassa uupumuksesta, yksinäisyydestä tai masennuksesta.
Koronapandemia on iskenyt erityisesti korkeakouluopiskelijoihin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemen mukaan korkeakouluopiskelijoiden kohdalla voidaan puhua jo mielenterveyspandemiasta, sillä YTHS:n tarjoamien mielenterveyspalveluiden kysyntä on kaksinkertaistunut pandemiaa edeltävästä ajasta.
Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyden häiriöistä kärsineillä ja mielenterveyspalveluita käyttäneillä on ollut vapaaehtoisten henkilövakuutusten saannissa ongelmia, mikä on aiheuttanut ihmisille vaikeuksia ja tyytymättömyyttä vakuutusyhtiöitä kohtaan. FA:n webinaarissa pohdittiinkin, voisivatko vakuutusyhtiöt ottaa omassa vastuunvalinnassaan, eli vakuutuksia myöntäessään, paremmin huomioon mielenterveyshäiriöiden laajan kirjon ja parantaa aiempaa selkeämmällä viestinnällä asiakaskokemusta.
Mistä vakuutusyhtiöt keräävät tietoa ja onko sitä tarpeeksi?
Fennian henkilö- ja vahinkopalveluiden johtajan Mikko Kokon mukaan suurin osa vakuutusten myöntämiseen tarvittavasta tiedosta kerätään asiakaskohtaisten terveysselvitysten kautta. Terveysselvityksessä selvitetään mahdollisimman kattavasti asiakkaan hoitohistoria, terveydentila ja muun muassa se, onko asiakas saanut hoitoa mielenterveyden häiriöihin.
Yleisesti tietoa saadaan useista eri lähteistä, kuten tilastoista, lääketieteellisistä tutkimuksista sekä vakuutusyhtiöiden omista korvaustilastoista. Dataa haetaan myös vakuutusyhtiöiden ulkopuolisilta tahoilta, kuten Kelasta ja THL:stä. OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen kuitenkin huomauttaa, että dataa tarvitaan lisää, koska vakuutusalan pitää pysyä ajanhermolla ja pystyä esimerkiksi ymmärtämään, miten uudet hoitomuodot vaikuttavat hoitovasteisiin.
Panelistien keskuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että vakuutusyhtiöiden viestinnän on oltava selkeää alusta lähtien. Asiakkaalle tulee kertoa avoimesti vakuutusten ehdoista ja myöntämisen edellytyksistä sekä syistä hylätyn vakuutuspäätöksen taustalla. Keskustelussa pohdittiin, voisivatko vakuutusyhtiöt avata asiakasviestinnässään paremmin terveysselvityksen sisältöä ja muun muassa mielenterveyteen liittyvien kysymysten käyttötarkoitusta kun vakuutusta ollaan ostamassa.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja