Nii Soomes kui ka Eestis edendavad finantshuvide kaitsjad koos riigivõimu ja kodanikuühiskonnaga majanduslikku kirjaoskust. Viimasel ajal majandusoskuste vallas tehtud töö kogemusi vahetati möödunud sügisel, kui Eesti finantssektori esindajad koos Eesti Finantsinspektsiooni esindajatega väisasid Soomet.

Finantskäitumise parandamine omab tähtsust ka mõlema riigi iseseisvuse seisukohast vaadatuna.

”90. aastate majandussurutis Soomes andis meile kibedaid kogemusi selle kohta, kuidas sügav majanduslangus pani äärepealt proovile isegi meie riigi enesemääramisõiguse. Soomes oli hirm sattuda Rahvusvahelise Valuutafondi (IMF) eestkoste alla,” sõnab Finanssiala ry tegevdirektor Piia-Noora Kauppi.

Riiklik õpilaskonkurss juhib tähelepanu majandusküsimustele

Pärast langusaastaid hakati Soomes mõtisklema selle üle, kuidas oleks võimalik finantskriise ja isiklikke majanduskatastroofe vältida. Arutati seda, kuidas tulevased sugupõlved mõistaksid oma vanematest paremini rahaasjade korrashoiu tähtust, oskaksid hoolitseda oma majandusasjade eest ja osaleda ühise ja parema Soome ülesehitamisel. Tollal hakati korraldama näiteks ringkäike koolides.

Majanduslangusele järgnenud aegadel võetud majandusoskuste arendamise meetmetest on jäänud tänaseni elama gümnaasiumiõpilastele suunatud Majandusguru konkurss, milles tänavu osales umbes 1100 gümnasisti.

”Majandusguru konkursil on oma koht gümnaasiumiõpilste hulgas majandusküsimuste vastu huvi äratajana. Samuti on see suurepärane võimalus tuua teema avalikkuse ette,” sõnab Piia-Noora Kauppi.

Majandusoskuste nimel tehtud töö tähtsusest on saadud samal moel aru ka oma juubelit tähistavas Eestis.

Majandusoskuste parandamiseks püütakse rääkida kaasa õpetajate ja võlanõustajate koolitamisel, õppeprogrammide väljatöötamisel ja tehakse tööd selle nimel, et teema jõuaks otsustajate teadvusse. Eestis on plaanitud ka majandusteema sissepõimimist teleriseriaalidesse.

Koostöö pärast okupatisooniaastaid

Koostööd Eestiga hakati tegema pärast nõukogude okupatsiooni lõppemist.

”Paarkümmend aastat tagasi, kui nõukogude okupatsioon oli lõppenud, oli Eestis kindlustus- ja pangandusoskuste alal palju parandada. Finanssiala ry eelkäijad Pangaliit (Pankkiyhdistys) ja Kindlustusseltside Keskliit (Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto) andsid mitmesugust abi oskuste ja turu arendamisel,” räägib Finanssiala ry asetegevdirektor Esko Kivisaari.

Nii Kauppi kui ka Kivisaari õnnitlevad mõlemad saja-aastast Eesti Vabariiki ja rõhutavad riikidevahelise koostöö tähtsust.

”Väikeste riikide koostöö Euroopa Liidus on tähtis, et meie häält suurte hulgas kuuldavale tuua,” tõdeb Kivisaari.

Onnea Viro! Itsenäinen valtio – taloudellisesti itsenäiset kansalaiset

Suomalainen finanssiala onnittelee satavuotista taivaltaan juhlivaa Viroa! Sekä Suomessa että Virossa finanssiala tekee töitä sen puolesta, että maiden kansalaiset olisivat osaavia rahankäyttäjiä ja ymmärtäisivät vakuuttaa riskinsä. Talousosaamisen puolesta tehdyllä työllä on kytköksensä myös maiden itsenäisyyteen. Itsenäisen maan on oltava itsenäinen taloudellisesti – kansalaistenkin tasolla.

Sekä Suomessa että Virossa finanssialan edunvalvojat edistävät yhdessä valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa talouslukutaitoa. Kokemuksia talousosaamisen eteen viime aikoina tehdystä työstä vaihdettiin viime syksynä, kun virolaiset alan edustajat yhdessä Viron finanssivalvonnan edustajien kanssa kävivät vierailulla Suomessa.

Talousosaamisen edistämisellä on roolinsa myös maiden itsenäisyyden kannalta.

”Suomessa saimme 90-luvun laman aikaan kovia kokemuksia siitä, miten talouden syvä lama oli lähellä koetella jopa maamme itsemääräämisoikeutta. Suomen pelättiin joutuvan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhoukseen”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Valtakunnallinen kisa kiinnittää huomion talousasioihin

Lamavuosien jälkeen Suomessa pohdittiin, miten finanssikriiseiltä ja henkilökohtaisilta taloudellisilta katastrofeilta voitaisiin välttyä. Mietittiin, miten tulevat sukupolvet ymmärtäisivät raha-asioiden hoitamisen merkityksen vanhempiaan paremmin, osaisivat huolehtia omista talousasioistaan ja olla mukana rakentamassa yhteistä ja parempaa Suomea. Tuolloin toteutettiin muun muassa koulukiertueita.

Lamavuosien jälkeen tehdyistä talousosaamistoimista on nykyaikaan asti elänyt lukiolaisten Talousguru-kilpailu, johon osallistui tänä vuonna noin 1 100 lukiolaista.

”Talousguru-kilpailulla on paikkansa lukiolaisten keskuudessa kiinnostuksen herättäjänä talousasioihin. Lisäksi se on oiva tapa saada aiheelle muutenkin julkisuutta”, Piia-Noora Kauppi sanoo.

Talousosaamisen puolesta tehdyn työn tärkeys on ymmärretty samalla tavoin myös pyöreitä vuosiaan juhlivassa Virossa: Talousosaamista parannetaan vaikuttamalla opettajien koulutukseen, opetussuunnitelmiin ja tuomalla aihe päättäjien tietoisuuteen. Virossa on myös suunniteltu aiheen ujuttamista osaksi TV-sarjoja.

Yhteistyötä miehityksen jälkeen

Viron kanssa alettiin tehdä yhteistyötä neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen.

”Neuvostomiehityksen päättyessä parikymmentä vuotta sitten vakuutus- ja pankkiosaamisessa oli Virossa paljon kehitettävää. Finanssiala ry:n edeltäjät Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto olivat mukana auttamassa eri tavoin osaamisen ja markkinoiden kehityksessä”, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari kertoo.

Sekä Kauppi että Kivisaari onnittelevat molemmat satavuotista Viron tasavaltaa ja muistuttavat maiden välisen yhteistyön tärkeydestä.

”EU:ssa pienten valtioiden välinen yhteistyö on tärkeää, jotta ääntä saadaan suurten joukosta kuuluville”, Kivisaari toteaa.