- Venäjään kohdistetut talouspakotteet vaikuttavat myös suomalaiseen finanssialaan.
- Venäjän kokoiseen talouteen kohdistettujen pakotteiden laajuus on poikkeuksellista.
- Kyberturvallisuustilanne näyttää vakaalta siitä huolimatta, että riskit ovat Venäjän hyökkäyksen myötä kasvaneet.
- Aiheesta puhuivat FA:n tilaisuudessa Solid Plan Consultingin toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen sekä Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Jussi Leskinen.
Venäjään kohdistettuja ennennäkemättömän laajoja pakotteita ei ole rakennettu tyhjän päälle. Niiden perustana on vanha pakotejärjestelmä, joka luotiin jo Venäjän vallattua Krimin niemimaa vuonna 2014. Pakotteet vaikuttavat niin yksityisiin investointeihin kuin vienti- ja tuontituotteisiin.
”Jos jonkin tuote tai teknologia on vientikiellossa, on kiellettyä myös tarjota kyseisen tuotteen vientiin, valmistamiseen tai käyttämiseen liittyvää rahoitusta. Myöskään vientirajoituksen kohteena olevalle teknologialle, esimerkiksi yrityskäytössä olevalle matkapuhelimelle, ei saa myöntää vakuutusta”, selittää Solid Plan Consultingin Aleksi Pursiainen.
Pursiainen korostaa, että lyhyessä ajassa on luotu eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja joukko poikkeuksellisen vaikuttavia pakotteita, jotka kohdistuvat suurempaan talouteen kuin mitkään aiemmat tämän kokoluokan EU-pakotteet.
Finanssilaitoksilla normaalioloissa olevat rajoitteet eivät myöskään ole kadonneet minnekään. Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna muistuttaa, että esimerkiksi rahanpesun torjuntavelvoitteita on noudatettava tavallistakin huolellisemmin.
”Pankkien täytyy normaalien asiakkaan tuntemisen prosessien lisäksi tarkkailla, tuleeko sellaisia rahansiirtoja, jotka liittyvät esimerkiksi pakotteiden kohteena oleviin venäläismiljardööreihin”, Linna sanoo.
Finanssiala varautunut kyberuhkiin hyvin
Suomalaiset toimialat, finanssiala mukaan lukien, ovat hyvin varautuneet kyberhyökkäyksiin. Tilaisuudessa puhunut Kyberturvallisuuskeskuksen finanssisektorin erityisasiantuntija Jussi Leskinen kertoo, että palvelunestohyökkäykset ovat pankeille arkipäivää eikä niissä ole viime viikkoina tapahtunut huomattavaa kasvua.
”Tehostuneen havainnoinnin ja madaltuneen ilmoituskynnyksen takia ilmoituksia tulee varmasti normaalia enemmän. Todelliset luvut voidaan analysoida vasta pidemmän ajan kuluttua”, Leskinen toteaa.
Finanssiala ry:n turvallisuudesta vastaava johtaja Niko Saxholm muistuttaa, että finanssialan varautuminen on vahvasti säänneltyä, eli kun varautumista on vaadittu jo pitkään, ne ovat valmiiksi kunnossa.
Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut organisaatioille ohjeen, miten varautua kyberhyökkäysten varalta. Linkki ohjeeseen jutun lopussa. Finanssiala sai Huoltovarmuusorganisaation digipoolin tutkimuksessa parhaat pisteet kybervarautumisessa. Ala hioo varautumistaan jatkuvasti ja harjoittelee muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
”Syksyllä toimijat testasivat varautumistaan Finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja parhaillaan on käynnissä muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus”, Saxholm muistuttaa.
Lue lisää
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Matkustus Venäjälle ja Valko-Venäjälle suomalaisella liikennevakuutuksella loppuu kesäkuussa
Venäjälle ja Valko-Venäjälle ei välttämättä saa liikennevakuutusta – viimeistään kesäkuussa saanti loppuu kokonaan
Nord Stream -vuodot osoittivat merenalaisten yhteyksien haavoittuvuuden – Nato hakee nyt kiireesti robotiikasta uusia keinoja suojella energia- ja tietoliikennekaapeleita
Ukrainalaisten vaikeudet pankkitilin avaamisessa johtuvat ennen kaikkea sääntelystä
