Päättäjät vaativat lisää taloustaitojen opetusta kouluihin

Suomalaiset poliittiset päättäjät
ovat miltei yksimielisiä siitä, että eri koulutusasteille tulisi lisätä nykyistä
enemmän taloustaitojen opetusta. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa ja
lukioissa olisi tärkeää lisätä oman talouden hallinnan taitojen koulutusta.
Tieto käy ilmi Finanssialan Keskusliiton teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan 95 prosenttia vastanneista kokee, että ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa tulisi lisätä oman talouden hallinnan ja taloustiedon opetuksen määrää. Peruskouluihin lisää taloustaito-opetusta kaipaa 85 prosenttia päättäjistä. Taloudenhallinnan osaaminen tarkoittaa tietoa, taitoa ja asennetta hallita omaa talouttaan sekä riskejä.

Taloudenhallinnan neuvottelukunta on esittänyt, että taloustaidot nostettaisiin kaikkien suomalaisten kansalaistaidoksi. Neuvottelukunnan mukaan perehdyttäminen tulisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa ja opetuksen tulisi jatkua koko koulunkäynnin ajan.

”Näyttäisi siltä, että päättäjätkin kannattavat varhaista talousasioihin perehdyttämistä. Käytännössä tämä toteutuisi siinä tapauksessa, että talousasioiden opetukselle varataan riittävästi aikaa. Taloustaitojen on sisällyttävä opetussuunnitelmiin ja tarjolla tulisi olla kiinnostavia oppimateriaaleja. Yksi hyvä esimerkki talousasioiden mielekkäästä opetusaineistosta on Finanssialan Keskusliiton julkaisema Zaldo.fi-sivusto yläkoululaisille”, sanoo tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta.

Toiveena enemmän yrittäjyyskasvatusta

Taloustaitojen opetuksen lisäksi päättäjiltä kysyttiin näkemystä yrittäjyyskasvatukseen kouluissa. Vastaajista 69 prosenttia on sitä mieltä, että nykyinen koulutusjärjestelmämme ei valmenna oppilaita yrittäjyyteen. Vain 4 prosenttia oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan koulutusjärjestelmämme tarjoaa nykyään riittävästi eväitä yrittäjyyteen.

Aula Research Oy toteutti poliittisille päättäjille tehdyn tutkimuksen Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta. Tutkimuksen otos (N=1222) kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin aikavälillä loka-marraskuussa 2014. Kantoja kysyttiin eduskuntavaaliehdokkailta, kunnanvaltuutetuilta, sekä poliittisilta taustavaikuttajilta eduskuntapuolueiden järjestöistä, eduskuntaryhmien ryhmäkanslioista, puoluetoimistoilta ja poliittisilta avustajilta. Otos edustaa Manner-Suomen poliittista kenttää puolueittain ja maakunnittain.