Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssialan Keskusliitosta pitää vääränä julkisuudessa esillä ollutta väitettä siitä, että finanssiala olisi muihin toimialoihin nähden aliverotettu. Samoin hän haluaa kumota väärän käsityksen siitä, että finanssialan verotuksella voitaisiin kerätä suuria summia moniin hyviin tarkoituksiin ilman, että se haittaisi kokonaistalouden kehitystä.
Finanssiala on Suomessa merkittävä veronmaksaja. Alan yritykset maksoivat viime vuonna kuudesosan koko yhteisöveron tuotosta. Kun vakuutusyhtiöiltä perittävän vakuutusmaksuveron tuotto lasketaan mukaan, maksoivat finanssialan yritykset viime vuonna veroa yhteensä yli 1,4 miljardia euroa.
Finanssiala on myös suuri työllistäjä. Alan yrityksissä työskentelee noin 47 000 henkilöä, eli lähes yhtä paljon kuin metsäteollisuudessa.
”Finanssialan ja erityisesti rahoitusalan verotuksesta puhuttaessa unohtuu usein, että alan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Rahoitusta välitetään ylijäämäisiltä sektoreilta alijäämäisille sektoreille. Jos välityksen kustannukset verotuksen myötä kasvavat, on selvää, että merkittävä osa lisäkustannuksista siirtyy eteenpäin asiakkaille”, Mattila sanoo.
Finanssialalle kaavaillaan EU:ssa monia uusia veroja ja maksuja. Samalla eräissä EU-maissa on otettu käyttöön erityisesti pankkisektorille kohdistettuja erityisveroja, jotka ovat luonteeltaan kansallisia. Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallisen pankkiveron käyttöönottoa.
Mattila pitää erittäin valitettavana sitä, että kansallisia ratkaisuja tehdään hätiköiden eikä niitä koordinoida EU-tasolla.
”Koordinoimattomat järjestelyt vääristävät helposti kilpailua ja voivat johtaa kaksinkertaiseen verotukseen”, Mattila muistuttaa.
Suomessa finanssiala on valmis hyväksymään väliaikaisen pankkiveron, mikäli sen tuotto rahastoidaan mahdollisten tulevien kriisien varalle samaan tapaan kuin Ruotsissa tehdään. Rahastoinnilla ennakoitaisiin tulossa olevaa EU:n kriisinhallintadirektiivin mukaista rahoitusjärjestelmää.
”Muu veron käyttötarkoitus kuin varautuminen tulevaan ei ole perusteltua. Suomalaiset finanssialan toimijat ovat hoitaneet asiansa hyvin ja vastuullisesti. Ei ole mitään syytä rangaista niitä euroalueen kriisistä, josta ne eivät ole vastuussa.”
Suomessa yleisölle myönnettyjen lainojen kanta on jatkanut reipasta kasvuaan samalla kun koko euroalueella luottokanta on supistumassa. Suomen talouden kasvun ja työllisyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pankit kykenevät jatkossakin rahoittamaan yritysten ja kotitalouksien investointeja.
Lisätiedot:
pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
