”On sekä yksilön että organisaation etu, jos työntekijä syventää osaamistaan”

Paneelikeskusteluun osallistuivat Juha Beurling-Pomoell, Tom Lindholm, Anssi Enroth sekä Riikka Ristola.
  • Organisaatioiden kannattaa rohkaista työntekijöitään syventämään osaamistaan.

  • Oppilaitosten tulisi tarjota tutkintojen rinnalla moduuleita, joilla kouluttautua työn ohella.

  • Osaamiskeskustelussa ei pidä puhua vain huippuosaajista, vaan on muistettava paitsi yhteiskunnan heikoimmat, myös työuransa alkutaipalella olevat sekä asiakkaat.

  • Näihin pointteihin voi tiivistää paneelikeskustelun, joka käytiin FinanssiTYÖ2030 ja Vakuuttava työ 2030 -hankkeiden sekä Finanssiakatemian juhlaseminaarissa 12.12.2022.

FinanssiTYÖ2030-kehittämishankkeessa mukana ovat Finanssiala ry, rahoitusalan työmarkkinaosapuolet Palvelualojen työnantajat Palta ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Hankkeessa vahvistetaan rahoitusalan yritysten ja henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. FinanssiTYÖ2030-hanke edistää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kesken. Vakuuttava työ 2030 -hanke taas syventää vakuutusalalla tehtävän työn tulevaisuutta koskevaa vuoropuhelua. Siinä mukana ovat Ammattiliitto Pro, Palvelualojen työnantajat Palta, Finanssiala ja alan yritykset. Finanssiakatemia on Finanssiala ry:n koordinoima yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan työnantajat ja oppilaitokset.

”Tarve jatkuvalle oppimiselle on suurempi kuin koskaan. Organisaatiot ovat täynnä ihmisiä, joilla on intohimoa oppia lisää. Tämä on erinomaista ja kannatettavaa, ja organisaation kannattaa rohkaista ihmisiä syventämään osaamistaan”, kiteyttää Aalto EE:n toimitusjohtaja Tom Lindholm jatkuvan oppimisen tulevaisuuden Suomessa.

Lindholm osallistui paneelikeskusteluun FinanssiTYÖ2030 ja Vakuuttava työ 2030 -hankkeiden yhdessä Finanssiakatemian kanssa järjestämässä juhlaseminaarissa 12.12.2022.

Finanssiala ry:n finanssityön ja osaamisen toimikunnan puheenjohtaja, Danske Bankin HR-asioista vastaava johtaja Riikka Ristola muistuttaa, että osaamisen kehittämiseen ja työn ohella opiskeluun on tulossa isoja poliittisia muutoksia.

”Vaalit ovat nurkan takana: finanssitoimialan tavoite on, että koulutukseen luotaisiin järjestelmä, jossa tutkintojen rinnalla tarjottaisiin pieniä moduuleita, joilla voi ketterästi kouluttautua työn ohella.”

Haaga-Helian finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelman alumni Anssi Enroth muistuttaa, että osaamisen ja työllistymisen kehittäminen on tärkeää myös alalle tuleville, ei vain alalla oleville.

”Itselläni harjoittelupaikan saamisessa kesti kohtuuttoman kauan, vaikka keskiarvoni on erinomainen. Tästä syystä on hienoa, että osa firmoista, muun muassa pankit, ovat lähteneet yhteistyöhön oppilaitosten kanssa helpottamaan opiskelijoiden ja valmistuneiden ensimmäisen työpaikan saamista.”

Juhlaseminaarissa keskusteltiin paneelin lisäksi muun muassa kansainvälisen vakuutusyhtiön kestävyystoimista sekä digitalisoituvan finanssialan erityiskysymyksistä. Tilaisuuden ja paneelikeskustelun kunnianhimoisena otsikkona on Tehdään yhdessä finanssialasta Suomen paras työpaikka 2030.

Muistetaan asiakas

Aalto EE:n Lindholm muistuttaa, että osaamisesta ja henkilöstön koulutuksesta puhuttaessa ei saa unohtaa asiakasta.

”Toimialalla katse helposti kääntyy sisäänpäin. Mietitään toimialan sääntelyä ja miten se eroaa muista, mutta asiakkaat unohtuvat. Jotta on työelämä, pitää olla myös ne asiakkaat. Osaamista tarvitaan toimialan sisäiseen kanssakäymiseen, mutta myös asiakkaiden kanssa toimimiseen.”

Lindholmin näkemystä haastoi finanssityön ja osaamisen toimikunnan puheenjohtaja Ristola.

”Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä asiakas on aina ollut keskiössä. Sääntelyssä on lähes aina kyse siitä, että asiakkaan kanssa asiat toimivat fiksusti ja turvallisesti – koko toimiala ja sen sääntely on asiakaskeskeistä, mutta ongelmia saattaa tulla, jos alan yritykset eivät osaa vuorovaikuttaa eri kanavissa niin hyvin kuin toivoisimme.”

Huomioiko osaamiskeskustelu kaikki?

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell muistuttaa, että erilaiset osaamis- ja uudenoppimiskeskustelut käydään usein niiden näkökulmasta, jotka jo osaavat: Miten auttaa niitä, jotka kaikkein eniten apua tarvitsisivat?

”Esimerkiksi minulle netissä olevat palvelut ovat täydellisiä – en minä mihinkään konttoriin haluaisikaan mennä asioita hoitamaan. Näin asian toisen puolen, kun avustin nuorta elämänsä kuntoon saamisessa. Nuorella ei ollut passia, ei pankkitunnuksia, ja henkilöllisyyden todentamiseksi jonotimme pakkasessa konttoriin, jonka jono kiemurteli kadulle asti. Samassa tilanteessa on myös moni ikäihminen: jos ei osaa käyttää verkkopankkia, ei siinä chattibotitkaan paljon auta.”

Beurling-Pomoell myös kiittelee toimivia puhelinpalveluita, jotka ottavat esimerkiksi vanhukset hyvin huomioon. Toimiva puhelinpankki on yksi toimiva tapa saada ihmiset palveluiden piiriin.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

Vaikuttaminen

Katja Repo

Kehitysjohtaja