Pyöreän pöydän keskustelut TILAISUUDET DIGI- JA MAKSUPALVELUT

Omaisten taakkaan tarvitaan kevennystä – ”Digitaalinen muutos on kulttuurin ja asenteiden muutosta”

JOHANNES PALMGREN

Väitöskirjatutkija Heidi Hietala Oulun yliopistosta on tehnyt vaikuttavuusarvioinnin siitä, millaisia hyötyjä kuolintiedon sähköisellä ilmoittamisella, sähköisellä perukirjalla ja osakasrekisterillä sekä kuolinpesän sähköisellä asiointipalvelulla olisi saavutettavissa. Kuva: Oulun yliopiston kuva-arkisto.
  • Läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti.
  • Sähköinen asiointipalvelu ja asiakirjasalkku kokoaisivat yhteen eri tahojen palveluita ja tietoja helpottamaan omaisten taakkaa.
  • Väitöskirjatutkija Heidi Hietalan mukaan asiointipalvelu yhdessä mm. sähköisten valtuutusten, esitäytetyn perukirjan ja osakasrekisterin kanssa säästäisi aikaa ja kustannuksia sekä parantaisi asiakaskokemusta.
  • Saumattomien ja yhteentoimivien palveluiden luominen vaatisi asenteiden muutosta ja yhteen hiileen puhaltamista.
  • Hietala puhuu Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022. Ilmoittautumislinkki on jutun lopussa.

Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän tilaisuudessa 23.11.2022 aiheena on kuoleman ekosysteemi. Millaisia hallinnollisia ja tietojärjestelmistä johtuvia esteitä omaiset kohtaavat hoitaessaan kuolleen läheisensä asioita? Hietalan lisäksi tilaisuudessa puhuvat läheisensä pari vuotta sitten menettänyt kansanedustaja Satu Hassi, Pekka Rehn Digi- ja väestötietovirastosta, lakimies Sampo Lapila Nordeasta ja asiantuntija Mikael af Hällström Verohallinnosta.

Kun hautajaiset on pidetty, odottaa surun murtamia omaisia usein melkoinen byrokratiaviidakko. Missä on testamentti? Miten saan valtuudet pankkiasioiden hoitoon? Tästä valtakirjasta puuttuu allekirjoitus. Omaisen kuoleman jälkeistä surua ei ainakaan helpota valtava paperisota, joka vaaditaan vainajan asioiden hoitamiseen.

Finanssiala ry, Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto ovat hahmotelleet kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua rajapintaa, joka kokoaisi vainajan tietoja automaattisesti yhteen kuoleman jälkeen. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Hietala on selvittänyt, millaisia hyötyjä saataisiin, jos kehitystyötä lähdettäisiin viemään eteenpäin ja toisaalta millaisia muutoksia edistäminen vaatisi. Hietala puhuu Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022.

”Suurimpana hyötynä nähtiin ajan säästö: kauanko aikaa omaisilla tai palveluntarjoajilla menee vainajan asioiden selvittämiseen nyt ja kauanko mahdollisesti tulevaisuudessa, kun teknologisia esteitä on purettu. Lisäksi kustannukset pienenevät ja asiakaskokemus ja -tyytyväisyys kohenevat”, Hietala kertoo.

Yhdestä luukusta kaikki palvelut – pirstaleisuudesta eroon

Läheisen kuoleman ekosysteemissä on jo kehitetty visio, millaisia ihmisen kuolemaan liittyviä digitaalisia palveluita tulevaisuudessa voisi olla. Visiossa vainajan omaisille olisi yhden luukun pääsy eri palveluihin. Omaisten ei tarvitsisi erikseen olla yhteydessä pankkiin, vakuutusyhtiöön, teleoperaattoriin ja kirjakerhoon irtisanoakseen tarpeettomat palvelut.

”Riippumatta palveluntarjoajien määrästä tieto kulkisi ikään kuin pellin alla ja eri toimijoiden tiedot olisi yhdistetty erilaisten rajapintojen kautta. Palveluntarjoajilla on jo nyt hirveä määrä sähköisiä rekistereitä. Yhdistäminen ei ole ihan helppoa, mutta kehitystä olisi hyvä viedä siihen suuntaan, että palvelut keskustelisivat toistensa kanssa eikä niin, että ihmisten täytyy itse osata niitä yhdistellä.”

Hietala myös muistuttaa, että innovaatiot ovat usein itseään ruokkiva kierre: erilaisten uudistusten toteuttaminen mahdollistaa usein uusia innovaatioita.

Miksei homma etene?

Mitä tässä sitten on tiellä? Tämä visio kuulostaa loistavalta, miksei sitä toteuteta saman tien? Hietala toppuuttelee pahimpia intoilijoita.

”Teknologia on vain pieni osa digitaalista muutosta, oikeastaan vain sen mahdollistaja. Digitaalinen muutos on enemmän kulttuurin ja asenteiden muutosta. Aidosti yhteentoimivien palveluiden luominen vaatii esimerkiksi siirtymistä pois organisaatiosiiloista sekä poliittista tahtoa, rahoitusta, palveluntarjoajien välistä yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista kehitykseen.”

Tilaisuuden ohjelma 23.11.

9.00 Haastattelussa Satu Hassi: Millaisia vastuksia omainen kohtaa läheisen kuoltua?

  • Kansanedustaja Satu Hassi menetti puolisonsa noin kaksi vuotta sitten. Omaisena Hassi törmäsi lukuisaan joukkoon byrokratiaongelmia. Hassia haastattelee tilaisuuden juontava FA:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen.

9.10 Kun sielu taivaaseen vilahtaa, tiedot järjestelmään kilahtaa – miten automatisoida kuoleman jälkeistä byrokratiaa?

  • Heidi Hietala, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto.
  • Hietala on tehnyt vaikuttavuusarvioinnin siitä, millaisia hyötyjä kuolintiedon sähköisellä ilmoittamisella, sähköisellä perukirjalla ja osakasrekisterillä sekä kuolinpesän sähköisellä asiointipalvelulla olisi saavutettavissa.

9.35 Paneeli: Millaisia esteitä lainsäädännössä ja tietojärjestelmissä täytyisi ylittää, että asiointi lähiomaisen kuoleman jälkeen olisi vaivatonta?

  • Pekka Rehn, ylijohtaja, Digi- ja väestötietovirasto
  • Mikael af Hällström, kehittämisen asiantuntija, Verohallinto
  • Sampo Lapila, varainhoidon lakimiesten johtaja, Nordea
  • Satu Hassi, kansanedustaja

10.00 Mitä poliitikot sanovat kuoleman ekosysteemistä? Tuloksia FA:n kyselytutkimuksesta

  • Tuomo Yli-Huttula, johtaja, Finanssiala ry

Webinaaria voit seurata teamsin välityksellä. Saatavilla on myös tallenne. Ilmoittautumalla saat myös jälkikäteen linkin tallenteeseen ja tilaisuuden materiaaleihin.