Oma vastuu ensin, yhteinen vastuu sitten – EU:n yhteinen talletussuoja puhutti Finanssiala ry:n kesäjuhlassa

EU:n yhteisestä talletussuojasta Jussi Karhusen johdolla keskustelemassa Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, Sdp:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sekä FA:n hallituksen puheenjohtaja Sara Mella.
  • Finanssiala kannattaa yhteistä talletussuojaa – mutta toteutus ei ole yhdentekevä.
  • Yhteisen talletussuojan luomisessa on pidettävä huoli, ettei talletusten suojaksi kerättyjä varoja käytetä pankkeihin sijoittaneiden sijoittajien tappioiden kattamiseen osana pankkien kriisinratkaisua.
  • Mikäli talletussuojarahaston varoja käytetään jollain tavoin osana kriisinratkaisua, on varat aina maksettava talletussuojarahastoon takaisin. 

Kaavailu EU:n yhteisestä talletussuojasta on osa Euroopan pankkiunionia. Euroopan pankkiunioni koostuu yhteisen pankkivalvonnan lisäksi yhteisestä eurooppalaisesta kriisinratkaisujärjestelmästä sekä yhdenmukaisesti toimivista kansallisista talletussuojajärjestelmistä.

Yhteisvastuullista talletussuojarahastoa ei tule perustaa ilman selkeitä pelisääntöjä eikä ennen kuin EU-maiden pankkien välisiä eroja on tasattu. Tästä päästiin yhteisymmärrykseen kolmen paneelikeskustelijan voimin Finanssiala ry:n (FA) kesäjuhlissa Helsingissä.

Paikalla näkemyksiä vaihtamassa olivat kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, Sdp:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sekä FA:n hallituksen puheenjohtaja Sara Mella.

Ajatus EU:n yhteisestä talletussuojasta on ollut ilmassa jo pitkään. Monilla tahoilla nähdään, että pankkiunioni ei ole täydellinen ilman sitä. Pankkiunioni käsittää nykyisellään yhteisen pankkivalvonnan lisäksi yhteisen eurooppalaisen kriisinratkaisujärjestelmän sekä yhdenmukaisesti toimivat kansalliset talletussuojajärjestelmät.

Pankkiunionin loppuunsaattamisella on ollut viime vuosina poliittista myötätuulta takanaan. Taloudellisen yhteisvastuun kasvattaminen saa kannatusta etenkin eteläisen Euroopan EU-maissa, mutta illan keskustelijat olisivat valmiita yhteiseen talletussuojaan ainoastaan selkeästi paalutetuin ehdoin.

”Eduskunnassa on laaja näkemys siitä, että yhteiseen talletussuojaan mennessä sijoittajan vastuun täytyy olla hyvin keskeisesti mukana. Ilman vahvaa kytköstä sijoittajan vastuuseen ei voida mennä eteenpäin”, linjasi Marttinen.

Yhteisen talletussuojan toteutustapa on kuitenkin vielä avoin. Pankkien kriisinratkaisu- ja talletussuojasääntelyyn ollaan parhaillaan sisällyttämässä menettelyä, jossa kansallisen talletussuojarahaston varoilla katettaisiin rajoitetusti kriisiytyneiden pankkien ja niihin sijoittaneiden tappioita osana kriisinratkaisua.

Suomalaisen finanssialan mukaan yhteisen talletussuojan perustaminen on kuitenkin mielekästä vain, jos talletussuojarahastoa käytetään talletuksien suojaamiseen, ei sijoittajien tappioihin.

EU-maat eivät sovi samaan muottiin

Eräs yhteisen talletussuojan kipukohta on ollut eri EU-maiden väliset erot. Jäsenvaltioiden talouden tila ja pankkisektorien kunto ovat vaihdelleet voimakkaasti.

Vaikka pankkien tila kokonaisuudessaan on kehittynyt Euroopassa hyvään suuntaan, eräissä maissa on vielä korjaamistarpeita.  Tappionsietopuskureiden kerryttäminen on monilla pankeilla yhä kesken.  Huolena on, että talletussuojarahasto ei saa kaikkia suorituksiaan takaisin, jos pankki ajautuu ongelmiin.

Eri EU-maiden väliset erot huolettivat myös Tytti Tuppuraista.

”Meidän tulisi olla aika tiukkoja sen suhteen, että ei voida mennä yhteisvastuulliseen talletussuojarahastoon ennen kuin maiden välisiä eroja tasattu.”

Maiden ja pankkien välisten erojen vuoksi FA on esittänyt mallia, jossa yhteinen talletussuoja olisi mahdollinen ilman yhteisvastuullista elementtiä. Tämä malli on saanut puoluerajat ylittävää kannatusta.

Myös FA:n hallituksen puheenjohtaja Sara Mellan mukaan jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ovat este yhteisen talletussuojan etenemiselle.

Lisäksi Mella pelkäsi huolimattomasti toteutetun yhteisvastuurahaston edistävän moraalikatoa.

Yhteisvastuun lisääminen ei saa merkitä suoran tuen jakamista asiansa huonosti hoitaneille pankeille ja niihin rahojaan investoineille sijoittajille. Mellan mukaan yhteisen talletussuojan edellytys on selkeästi linjatut periaatteet, joiden noudattamisesta pidetään kiinni.

”Taloudelliselle yhteisvastuulle on oltava selkeästi määritellyt rajat ja markkinakurin roolia on korostettava. Yhteisesti sovittujen sääntöjen rikkomiselle on asetettava uskottavat sanktiot. Jos yhteinen talletussuoja luodaan, sen tulee olla luonteeltaan lainamuotoinen järjestely, jossa lähtökohtaisesti ei synny yhteisvastuullisia tappioita.”

Vaikka eurooppalaisen yhteisvastuun lisäämisessä on nähtävissä painotuseroja suomalaisen poliittisen kentän sisällä, sen päälinjoista vaikuttaisi vallitsevan laaja yhteisymmärrys. Tämä luo uskoa siihen, että Suomen vastuullista taloudenpitoa ja selkeästi linjattuja toimintatapoja korostava EU-linja tulee jatkumaan tulevista hallituspohjista riippumatta.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan