- Rikolliset käyttävät digihuijauksissa apunaan tekoälyä, mikä mahdollistaa uudet ja taitavasti personoidut huijausmuodot.
- Myös pankit hyödyntävät tekoälyä huijausten tunnistamiseksi yhä enemmän.
- Tekoälyn hyödyntäminen vaatii kuitenkin jatkuvia panostuksia ja rahallisia investointeja teknologiaan ja dataan.
- Vaikka tekoälystä on suuri apu huijausten torjumisessa, ei se yksistään ratkaise koko ongelmaa, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan eri toimijat.
- Muutoksia tarvitaan myös regulaatioon, jotta digihuijareiden pysäyttämiseksi voidaan tehdä enemmän.
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja, Nordean henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mellan mukaan alati yleistyvät digihuijaukset ovat vakava ja akuutti yhteiskunnallinen ongelma, johon tekoäly tuo oman lisämausteensa mukaan.
”Tekoälyn ansiosta huijarit voivat kehittää, muokata ja skaalata liiketoimintaansa aivan uudella tavalla. Uusia ja taitavasti personoituja huijausmuotoja luodaan jatkuvasti. Enää Suomi ei ole pieni saareke, jota jo pelkästään vahva kielimuuri suojeli”, Mella kertoi FA:n finanssiseminaarissa toimittajille syyskuun alussa.
Mellan mukaan myös pankit pystyvät hyödyntämään tekoälyä huijausten estämiseksi ja asiakkaidensa suojelemiseksi. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin totesi, että pankeilla tekoälyn käyttöä rajoittaa se, että tekoäly tarvitsee valtavan määrän dataa toimiakseen.
”Pankit eivät varmasti ole se kehityksen ykkönen tekoälyn hyödyntämisessä, koska datan turvallinen käyttö on riskienhallinnan näkökulmasta pankeille kaikkein tärkeintä.”
”Pankkien mahdollisuudet estää digihuijareiden aikeet perustuvat siihen, että huomaamme aiemmasta poikkeavaa asiakaskäyttäytymistä ja rahaliikennettä. Kun rahatransaktioita on vuodessa miljardeja, on selvää, että tekoälystä on suuri apu. Tulevaisuudessa tekoäly pystyy luomaan malleja erilaisista huijauksista ennakoiden, jolloin myös ne on helpompi havaita ja laittaa niille piste.”
Kehitys kehittyy jatkuvasti, mutta ei ilman rahallisia investointeja
Tekoälyn kehitys menee jatkuvasti eteenpäin rikollisten keskuudessa, mutta myös pankkisektorilla. Mellan mukaan mitään ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan tekoälyn hyödyntäminen ja asiakkaiden suojeleminen vaatii valtavia investointeja.
”Me Nordeassa olemme investoineet valtavasti talousrikollisuuden torjuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 1,5 miljardin euron investointeja vuodesta 2015 lähtien ja yli 3400 nordealaista työskentelee päivittäin talousrikollisuuden estämisen parissa.”
Vaikka tekoäly on jo nyt osa Nordean toimintaa monissa sen eri liiketoiminnoissa, pilotoi pankki jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää tekoälyä.
” Yksi tekoälyn käytön pilottihankkeistamme on niin sanottujen muulitilien tunnistaminen. Tähän mennessä niitä on ollut vaikea tunnistaa, sillä niillä liikkuvat summat ovat pieniä ja tasaisia, eikä niissä esiinny mitään hälyttävää tai poikkeavaa toimintaa. Tekoälyn avulla pystymme yhdistelemään tietoa monista eri paikoista, ja pääsemme paljon paremmin kiinni mahdollisiin muulitileihin ja rikollisten jäljille.”
Tekoäly auttaa, mutta yhteistyön onnistuminen ratkaisee
Vaikka tekoälystä on suuri apu huijausten torjumisessa, ei se yksistään ratkaise koko ongelmaa. Mella korostaa digihuijausten torjumisen olevan koko yhteiskunnan ongelma ja kaikki toimijat tarvitaan mukaan talkoisiin.
”Mikään toimija ei tätä ongelmaa yksinään ratkaise, vaan mukaan tarvitaan kaikki. Viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja tutkia tapauksia. Suurten teknologiajättien roolia ja vastuuta on vahvistettava, ja niidenkin pitäisi huolehtia paremmin sivuiltaan löytyvistä vääristä tiedoista ja huijauksista. Teleoperaattoripuolen vastuulla on puolestaan huolehtia televerkkojen puhtaudesta.”
Mellan mukaan myös pankit voivat tehdä vielä enemmän, mutta usein regulaatio luo sille omat esteensä.
”Suomessa kilpailuviranomainen on määrittänyt, millaista yhteistyötä pankit voivat tehdä keskenään ja mitä eivät. Tällä hetkellä suomalaisilla pankeilla on rajoitetut mahdollisuudet vaihtaa tietoja keskenään kunkin pankin havaitsemista huijareista. Ruotsin kilpailuviranomainen on todennut digihuijausten olevan niin suuri yhteiskunnallinen ongelma, että pankkien tiedonvaihtoa on vapautettava tältä osin. Myös Suomen kilpailuviranomaisen olisi syytä päivittää ohjeistustaan.”
”Myös EU-tasolta tulevan pikamaksuasetuksen myötä pankeilta häviää nykyisten maksuaikojen suoma aikaikkuna, jonka puitteissa on ollut vielä mahdollista pysäyttää epäilyttävät rahasiirrot. Tulevaisuudessa pikamaksuasetuksen myötä näitä aikoja ei enää ole, jolloin epäilyttäviä rahasiirtoja on äärimmäisen vaikea pysäyttää.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Rakkautta ei se ollutkaan – huijaukset vievät uhreilta rahat ja mielenrauhan
Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa
Koko talvi kesämökillä – älä jäädytä etätyökonttorin putkia ja muista paloturvallisuus
Yhteistyötä, tarkkuutta ja lainsäädäntöä tarvitaan huijausten torjumiseen – digihuijaukset puhuttivat toimittajien finanssiseminaarissa
