Rahastot SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN PANKIT JA RAHOITUS

”Rahastolainsäädännössä samojen sääntöjen pitäisi toimia kaikkialla”

ANTTI VIROLAINEN

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm kantaa huolta siitä, että harkitsematon kansallinen lisäsääntely saattaa toisinaan vesittää EU-sääntelyn mahdollistamat ratkaisut.

Rahastoliiketoiminta on merkittävää kansainvälistä bisnestä, jossa rahastoja voi myös hallinnoida keskitetysti yhdestä maasta ja myydä kuluttajille joustavasti yli rajojen. Rahastoliiketoiminta tuo sijaintimaihinsa verotuloja, työpaikkoja ja osaamista. Suomesta käsin tehtävän rahastoliiketoiminnan vuotuiset tuotot vastaavat yhden risteilyaluksen hintaa, joten lanttikaupasta ei ole kyse.

Nordea Funds on Pohjoismaiden suurin yksittäinen rahastoyhtiö. Yhtiön toimitusjohtaja Josefin Degerholm kertoo Nordea Fundsin toiminnasta ja kasvun haasteista.

Millainen yhtiö Nordea Funds on?

Nordea Funds hallinnoi rahastoja osana Nordea-konsernia. Se on suomalainen yritys, jolla on sivuliikkeitä muissa Pohjoismaissa. Nordea-konserniin kuuluu myös luxemburgilainen rahastoyhtiö. Tällä hetkellä Nordea Fundsin valikoimissa on 231 rahastoa, joiden suurin jakelukanava on Nordea Pankki.

Suomalaisia rahastoja myydään melkein koko Pohjolaan, ja yhtiön suurin markkina-alue on Ruotsi. Ruotsi on erittäin kehittynyt rahastomarkkina, jossa kansankapitalismi kukoistaa. Ruotsissa ihmisiä on kannustettu vuosien varrella tavoittelemaan vaurautta rahastojen kautta. Ruotsin sijoituskulttuuri on siten erittäin elinvoimainen, mikä näkyy Nordea Fundsin hallinnoimien varojen määriä vertaillessa eri maissa.

Millaista on toimia yli rajojen?

EU on harmonisoinut lainsäädäntöympäristöä, ja periaatteessa samojen sääntöjen pitäisi toimia kaikkialla. Käytännössä eri maiden kansalliset erityispiirteet kuitenkin vaikuttavat toimintaan merkittävästi. Tämä voi rajata yritysten mahdollisuuksia hyödyntää skaalaetuja ja luo ristiriitaisia vaikutuksia: vaikka EU-sääntely mahdollistaisi tietyn ratkaisun, kansallinen lisäsääntely saattaa vesittää sen. Tällöin EU-sääntelyn tavoite toimijoiden yhtenäisestä kohtelusta EU-alueella ei toteudu.

Millaisia kasvun esteitä kotimainen sääntely voi tuottaa?

Rahastoliiketoiminnassa Suomen kilpailukykyä haastaa esimerkiksi kansallinen erityisvaatimus, jonka mukaan UCITS-rahastolla on oltava vähintään 30 osuudenomistajaa. Muualla Pohjoismaissa tai suurissa rahastomaissa vastaavaa rajoitusta ei ole, ja siksi esimerkiksi instituutioille tarkoin räätälöityjä rahastoja ei voi perustaa Suomeen. Koska tavoitteena on palvella asiakkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, joudumme rekisteröimään instituutioille räätälöidyt rahastot muualle.

On tärkeää muistaa, ettei Suomi ole yksin rahastomarkkinoilla, ja että kilpailukyvyn parantamiseksi meidän pitää ymmärtää toimintaympäristöä sekä naapurimaissa että kansainvälisillä rahastomarkkinoilla. Tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi meidän Suomessa kannattaakin peilata rahastojen toimintamahdollisuuksia laajasti ja varoa asettamasta itsellemme rajoituksia, joita muissa maissa ei ole.

Haastattelu on julkaistu alun perin osana Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) Kasvun ReStart -haastattelusarjaa. Sarja nostaa esiin kasvun esteet ja niiden ratkaisut. Haastatteluissa yritysten toimitusjohtajat kertovat, miten yritysten kasvua voidaan vauhdittaa ja sitä kautta lisätä investointeja, työpaikkoja ja julkisia tuloja.