Opintotukea suunnitellaan
uudistettavaksi syksyyn 2014 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön
asettamat työryhmät arvioivat nykyistä opintotukijärjestelmää ja
opintolainavähennystä. Finanssialan Keskusliitto kannattaa
opintolainavähennyksen korvaamista lainahyvityksellä. Mallissa valtio
kannustaisi opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa maksamalla osan
opiskelijan opintolainasta suoraan pankille opintolainan lyhennyksenä.
Mikäli opiskelija saisi alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon valmiiksi vuoden sisällä tavoiteajasta, saisi valmistunut opiskelija suunnitellun hyvityksen. Suurin osa yliopiston maisterintutkinnoista on tarkoitus suorittaa viidessä vuodessa, joten lainahyvityksen saadakseen tulisi valmistua viimeistään kuuden vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. Ammattikorkeakoulututkinto tai pelkkä erillinen maisteriohjelma tulisi suorittaa loppuun lukukauden, eli puolen vuoden, sisällä tavoiteajasta. Opintolainahyvityksessä tutkinnon suorittamisaika olisi siis tiukempi kuin nykyisessä mallissa.
Jos tavoiteajassa pysyy, maksaisi valtio opiskelijan puolesta pankille opintolainaa takaisin 40 prosenttia lainan yli 2 500 euroa ylittävästä osasta. Jos siis opintolainaa olisi opintojen päättymishetkellä vaikkapa 10 000 euroa, maksaisi valtio pankille 40 prosenttia 7 500 eurosta. Töitään aloittelevalle valmistuneelle opiskelijalle jäisi siten 7 000 euroa opintolainaa takaisin maksettavaksi.
Malli olisi opiskelijalle helppo hahmottaa
”Malli olisi paljon nykyistä helpommin hahmotettavissa opiskelijalle, koska opiskelija saisi edun kerralla heti valmistuttuaan. Kunhan opinnot hoitaa ajallaan, on suora opintolainan maksu paljon kouriintuntuvampi kannuste kuin nykyinen vaikeammin hahmotettava systeemi. Nyt edun saa vasta valmistumisen jälkeen verotuksessa verovähennysten muodossa”, sanoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmät esittelivät useampia vaihtoehtoja opintotuen ja -lainan kehittämiseksi. Ne vaativat jatkovalmisteluja, jotka on käytävä yksityiskohtaisesti läpi. Finanssialan Keskusliiton tukema opintolainahyvitysmalli mahdollistaisi opiskelijalle opintoaikana täysipäiväisen opiskelun ja kannustaisi nopeaan valmistumiseen. Malli ei pidemmän päälle myöskään lisäisi valtion kuluja.
”Miten opintotukea kehitetäänkään, on pankeille varattava tarpeeksi aikaa tarvittavien tietojärjestelmämuutosten tekemiseen”, Halonen muistuttaa.
Muita esitettyjä opintolainamalleja
Lainamuotoinen malli
Opinnot rahoitettaisiin kokonaan lainalla ilman valtion maksamaa opintorahaa. Mikäli opiskelija valmistuu tavoiteajassa, valtio maksaisi lainasta 20–40 prosenttia. Osa opiskelijoista saattaisi tällöin valita työnteon lainan ottamisen sijaan. Malli vaatii huomattavasti lisäselvityksiä.
Lukuvuosittainen palkkio
Opintolainavähennyksen tilalle on ehdotettu myös lukuvuosittaista palkkiota. Lainaa nostanut opiskelija saisi lukuvuoden päätteeksi rahapalkkion, mikäli on lukuvuoden aikana pystynyt suorittamaan ennalta määrätyn määrän opintopisteitä. Rahapalkkio ei välttämättä kannusta valmistumaan, eikä palkkio menisi suoraan lainan lyhennykseen.
Opintolainan koron pääomitus
Opintolainasta ei enää maksettaisi 1 prosentin korkoa, vaan korko liitettäisiin suoraan lainan pääomaan. Koron maksaminen opiskeluaikana kuitenkin opettaisi opiskelijaa lainanmaksuun.
Korkojen verovähennysoikeus
Nykyisestä opintolainojen korkojen verovähennysoikeudesta luovuttaisiin kokonaan. Opiskelijat eivät hahmota tätä etuutta kovin hyvin. Tärkeämpää olisi tukea opintojen aikaista toimeentuloa.
Opintolainavähennyksen enimmäismäärän korotus tai suoritusajan lyhennys
Veronmaksussa opintolainavähennyksen enimmäismäärää nostettaisiin tai sitten vähennykseen oikeuttavaa tutkinnon suoritusaikaa lyhennettäisiin. Suoritusajan lyhennys voisi houkutella lainanottoon nykyistä enemmän.