Neljä valopilkkua kuluttajan horisontissa – Elpyvistä asuntomarkkinoista vetoapua taloudelle

Viime vuosien taloudellinen taantuma on vaikuttanut voimakkaasti suomalaisten taloudelliseen mielenrauhaan. Muissa Pohjoismassa on näkynyt jo kehitystä positiiviseen suuntaan, mutta Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus talouteen on ollut vielä tänä vuonna alavireistä.

Käänne parempaan saattaa olla kuitenkin jo kulman takana myös suomalaisilla. Näin uskoo Danske Bankin Suomen maajohtaja Jens Wiklund, joka puhui FA:n Tuusulassa järjestetyssä mediaseminaarissa.

Wiklundin mukaan käännettä edistävät kuluttajien talouden neljä valopilkkua.

”Suomalaisten palkka nousee jo inflaatiota nopeammin, eli kansalaisten maksukyky paranee. Lisäksi korkojen lasku helpottaa vähitellen asuntovelallisten asemaa ja myös viennin elpymisestä on alustavia merkkejä näkyvissä. Suhdannetilanne näyttää kohentuvan, mikä vähitellen lisää yritysten työllistämisaikeita ja vähentää huolta työttömyydestä.”

Wiklund kuitenkin huomauttaa, että kestää aikansa ennen kuin orastava elpyminen heijastuu laajemmin kuluttajien tunnelmaan. Pelko työttömyyden kasvusta varjostaa edelleen suomalaisten mielialaa, mikä vaikuttaa erityisesti investointipäätöksiin.

Virkoavat asuntomarkkinat auttavat taloutta

Wiklundin mukaan asuntomarkkinoilla on käänne käsillä. Asuntomarkkinat ovat toimineet tahmeasti jo pitkään, mutta vuoden 2024 heinä-elokuussa elpymistä oli havaittavissa.

”Tilastokeskuksen ja suurten asuntovälittäjien mukaan asuntokauppa kävi loppukesästä viime vuotta vilkkaampana.”

Danske Bankissa on huomattu myös asuntolainahakemuksien volyymin kasvu, ja odotettavissa oleva korkojen lasku onkin piristänyt asuntomarkkinaa. Normaaliin kauppamääriin pääseminen vaati kuitenkin vielä aikaa ja edellyttää Wiklundin mukaan kokonaisvaltaisempaa talouden elpymistä.

Koroissa todellisuus ja mielikuvat eivät aina kohtaa

Suomessa vaihtuvakorkoiset asuntolainat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Wiklund vertailee Suomen tilannetta muihin käyttäen Hollantia esimerkkimaana.

”Hollannissa kiinteä korko on suosituin asuntolainakorko ja nyt lainoja sidotaan eniten 5–10 vuoden kiinteään korkoon. Vuosina 2020–2022 suosituin oli yli 10 vuoden kiinteä korko.”

”Päivittäinen uutiskeskustelu ohjaa usein miettimään, mikä on juuri sinä hetkenä alin korko, kun oikeasti pitäisi miettiä omaa taloutta asuntolainan keston, eli helposti 20–30 vuoden perspektiivillä. Olisi olennaista pohtia sitä, miten paljon riskiä tai vakautta itse kaipaa ja sietää”, Wiklund jatkaa.

Wiklund huomauttaa myös, että koron vaihtamisen kustannukset esimerkiksi 3 ja 12 kuukauden euriborin välillä vaihdellessa helposti ylittävät juuri sillä hetkellä alemmasta korosta saatavan lyhytaikaisen hyödyn.

Suomessa 96 prosenttia asuntolainoista oli vaihtuvakorkoisia vuosina 2003–2023. Tanskassa lähes 40 prosenttia asuntolainoista sidotaan 30 vuoden kiinteään korkoon ja 40 prosenttia 5–10 vuoden kiinteään korkoon.

”En tarkoita, että Suomessa pitäisi tehdä rajuja muutoksia, mutta tämä tosiasia heijastelee myös Taloudellisen mielenrauhan tuloksia, jossa tanskalaiset pärjäävät todella hyvin. Voisiko osan lainasta sitoa kiinteään korkoon? Sillä ihminen loisi tasapainoa omaan arkeensa, kun on tiedossa, kuinka paljon kuukausittaiset asumismenot ovat”, Wiklund pohtii.

Wiklund muistuttaa, että pankin tulee kuvailla läpinäkyvästi eri korkovaihtoehdot asiakkaalle.

”Mediallakin on oma vastuunsa siitä, mistä ja miten puhutaan. Esimerkiksi julkisuudessa on vertailtu 3 kuukauden ja 12 kuukauden euriboria, mutta ei välttämättä ole puhuttu lainkaan kiinteäkorkoisista lainoista ja niiden eduista”, Wiklund huomautti mediaseminaaria kuunnelleille toimittajille.

Liikkumavaraa asuntovelallisten talouteen

Wiklund ennakoi asuntovelallisille parempia aikoja, sillä vähitellen laskevat korot vapauttavat rahaa säästöihin ja sijoituksiin.

”Korkojen lasku vapauttaa rahaa säästöihin ja sijoituksiin. Oma varallisuus kannattaa hajauttaa useampaan koriin. Esimerkiksi 100 euron koroista vapautuva pääoma auttaa jo kerryttämään omaisuutta toisaalla, kun sen sijoittaa esimerkiksi kuukausittain sijoitusrahastoon, jolloin voi hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä.”

Ensiasunto on edelleen suomalaisnuoren unelma, tänä vuonna 37 prosenttia harkitsi omistusasunnon hankkimista. Wiklundin mukaan ensiasunnonostajan keski-ikä on noussut tasaisesti, ja lähes puolet on saanut vanhemmiltaan tukea ensiasunnon ostoon.

”Ensiasunnon ostamisen edellytyksistä on huolehdittava”, Wiklund tiivistää.