Viime kesän äkäiset myrskyt riepottelivat heinä-elokuun vaihteessa Suomen metsiä ja saivat aikaan pahoja vahinkoja. Metsien lisäksi tuhoutui myös paljon muuta omaisuutta: rakennuksia, autoja, irtaimistoa.
Finanssialan Keskusliiton tämän hetken tietojen mukaan vahinkovakuutusyhtiöt maksavat Astan, Sylvin, Veeran ja Lahjan jäljiltä korvauksia ainakin 54 miljoonaa euroa. Myrskyjen aiheuttamat kokonaisvahingot nousevat kuitenkin moninkertaisiksi. Normaalina vuonna vakuutuksista maksettavat myrskykorvaukset ovat noin 10 miljoonan euron luokkaa.
Euromääräisesti eniten vahinkoja korvataan metsävakuutuksista. Metsien myrskytuhoja korvataan kaikkiaan noin 17,1 miljoonaa euroa. Viimeisimpien arvioiden mukaan metsää tuhoutui myrskyissä 5 – 6 miljoonaa kiintokuutiota, joka vastaa noin 10 prosenttia vuosittaisesta hakkuumäärästä.
– Vaikka 2000-luvulla on koettu useampia isoja myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja, on metsien vakuuttamisaste edelleen alhainen. Vain noin kolmannes Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen varalta. Metsävakuutus on edullinen tapa turvata metsä. Yhden tukkipuun hinnalla vakuuttaa keskimäärin noin 15 hehtaaria metsää palojen, myrskyjen ja lumituhojen varalta, kertoo vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta.
Pekurinen muistuttaa myös, että metsien vanhat ainaisvakuutukset eivät enää nykyaikana anna riittävää turvaa metsävahinkojen varalle. Ne kannattaa korvata kattavammilla metsävakuutuksilla.
Kesän myrskyissä tuhoutui metsien ohella paljon muutakin omaisuutta. Rakennuksille aiheutuneita vahinkoja vakuutusyhtiöt korvaavat noin 13,1 miljoonaa eroa, autovahinkoja noin 5 miljoonaa euroja sekä erilaiselle irtaimistolle ja käyttöomaisuudelle aiheutuneita vahinkoja noin 15,4 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyvät myös sähköverkolle aiheutuneet vahingot. Myrskyihin liittyviä vahinkoilmoituksia vahinkovakuutusyhtiöt ovat saaneet yli 18 000 kappaletta.
Varautumista tarvitaan
Vaikka äärimmäisten sääilmiöiden määrä ei tilastollisesti ole merkittävästi kasvanut, aiheuttaa yksi tapahtuma nykyisin huomattavasti enemmän tuhoa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Asiaa selittää muuttunut yhteiskuntarakenne: kaupungistuminen ja omaisuuden arvon nousu. Johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta korostaa sekä yhteiskunnan että yksilön varautumisen merkitystä. – Yhteiskunnan tasolla on tärkeää sovittaa yhteen eri tahojen varautumissuunnitelmat. Hyvin toimivien varoitus- ja varautumisjärjestelmien kehittämiseen tarvitaan paljon yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Erityisen haavoittuvia myrskyissä ovat sähköverkot, televerkot ja tietoliikenneyhteydet, Karhunen sanoo. Myrskyistä puhuttaessa Karhunen muistuttaa myös maatilojen varautumissuunnittelusta. – Maatilat muistuttavat tänä päivänä yhä enemmän teollisuusyrityksiä, jolloin kunnollisen varavoiman saanti on aivan oleellinen asia eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon häiriintymättömyyden kannalta. Myös Finanssialan Keskusliitto on mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään muun muassa hälytys- ja varoitusjärjestelmiä kaupunkitulvien ja rankkasateiden varalle.Vuosittain yli 3,2 miljoonaa korvaussuoritusta
Vahinkovakuutusyhtiöt maksavat vuosittain asiakkailleen kaikkiaan yli 3,2 miljoonaa korvaussuoritusta erilaisista henkilö- ja omaisuusvahingoista. Viime vuonna korvauksia maksettiin yhteensä 2,2 miljardia euroa. Finanssialan Keskusliiton teettämän Vakuutustutkimus 2010:n mukaan 94 prosenttia sattuneista vahingoista korvataan haetun mukaisesti. Reilusti yli 80 prosenttia vakuutustutkimukseen vastanneista kertoo olevansa tyytyväisiä vakuutusyhtiöiden korvausmenettelyyn ja vahinkotilanteessa saamaansa palveluun.
Lisätietoja: johtaja Risto Karhunen, vahingontorjunta ja turvallisuus, puh. 020 793 423 viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
