BRYSSEL. Jännitteet EKP:n ja sen valvomien pankkien välillä kiristyvät. EKP varautuu muun muassa korkojen nousun ja Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin tuomaan epävarmuuteen kiristämällä pankkien valvontaa. Pankkien mukaan EKP:n toimet vaikeuttavat euroalueen talouden normalisoitumista.
Euroopan keskuspankki EKP jatkoi lokakuun lopussa kovaa rahapolitiikkaansa, kun se korotti kaikkia kolmea ohjauskorkoaan kerralla enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 0,75 prosenttia.
Markkinoita päätös ei yllättänyt. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 9,9 prosenttia eli kaukana EKP:n asettamasta kahden prosentin tavoitteesta, ja pankin pääjohtaja Christine Lagarden mukaan korot nousevat myös tulevaisuudessa.
Sen sijaan pankkisektorilla huomiota herätti EKP:n neuvoston päätös muuttaa niin kutsuttujen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan ehtoja. Tällä tarkoitetaan käytännössä koronapandemian vaikutusten torjuntaan liittyvää rahoitusta, jonka ehdot ovat olleet pankeille erittäin suotuisat.
Nyt EKP ilmoitti muuttavansa rahoituksen ehtoja kesken sopimuksen, ja myös sen korot nousevat 23. marraskuuta. Muun muassa sveitsiläisen varainhoitoyhtiö Pictet’n makrotalousyksikän johtaja Frederik Durozet varoitti Twitterissä, että rahoituksen ehtojen muuttaminen jälkikäteen on hyvin vaarallista ja syö keskuspankin uskottavuutta.
Jännitteet EKP:n ja sen valvomien pankkien välillä ovat muutenkin voimistuneet. Kritiikki EKP:ta kohtaan alkoi kasvaa jo koronapandemian aikana, kun EKP rajoitti pankkien osingon maksua, jotta niiden vakavaraisuus ei kärsisi epidemian johdosta. Käytännössä osinkojen maksun rajoittaminen alentaa pankkien kiinnostavuutta sijoituskohteina, eli pankkien mahdollisuudet kerätä pääomia vaikeutuvat.
Nyt analyytikot pelkäävät, että energiakriisi ja taloutta uhkaava taantuma saavat EKP:n laatimaan pankkisektorille yhä uusia rajoituksia. Muun muassa italialaisen Mediobanca Securitiesin pankkianalyytikkojen mukaan EKP:n kantojen kiristyminen olisi erittäin huono uutinen euroalueen pankkisektorille.
Mikromanagerointia ja “ristikuulusteluja”
Isot eurooppalaispankit ovat arvostelleet erityisesti EKP:n vuonna 2014 perustettua pankkivalvontayksikköä. Pankit kokevat, että yksikkö yrittää puuttua niiden toimintaan liian yksityiskohtaisesti.
EKP on itse ilmoittanut, että se on valmis keskustelemaan pankkien kanssa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi löysäämässä niiden valvontaa.
EKP:n valvontayksikön johtaja Andrea Enria varoitti marraskuun alussa, että vaikka pankkien taseet ovat yleisesti ottaen hyvät, riskit ovat kasvussa useilla alueilla, kuten asuntolainamarkkinoilla. Myös Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja vihreän siirtymän tukeminen ovat pankeille merkittäviä haasteita.
Osinkojen maksun rajoittamisen ja kasvavien pääomavaatimusten lisäksi pankkeja hiertää se, että EKP vaatii pääsyä pankkien johtokuntien kokouksiin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan ranskalaisen Sociéte Générale -pankin pääjohtaja ja EKP:n johtokunnan entinen jäsen Lorenzo Bini Smaghi kritisoi käytäntöä suorasanaisesti EKP:n kansainvälisten pankkien valvonnasta vastaavalle Ramón Quintanalle lähettämässään sähköpostissa.
”Ei mikään muu keskuspankki lähetä valvojiaan pankkien johtoryhmien kokouksia monitoroimaan”, Bini Smaghi totesi.
Smaghin mukaan käytäntö heikentää pankkien johtoryhmien keskustelujen avoimuutta ja tehokkuutta.
EKP on aikaisemmin perustellut henkilöstönsä lähettämistä satunnaisesti pankkien johtoryhmien kokouksiin sillä, että se auttaa EKP:ta arvioimaan pankeissa vallitsevaa hallintokulttuuria.
Pankkien edustajien nimettöminä tekemien valitusten mukaan taustalla on todellisuudessa EKP:n valvojien näkemys siitä, että pankit ovat lähtökohtaisesti syyllisiä sääntöjen rikkomuksiin, mikä heikentää pankkivalvojien ja valvottavien yhteistyötä merkittävästi.
Eurooppalaispankkien johtajat ovat verranneet EKP:n toimintatapoja jopa Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:n ristikuulustelukäytäntöihin: keskuspankin valvojat kysyvät samoja kysymyksiä pankkien eri toimihenkilöiltä ja vertaavat sitten vastauksia yrittäen löytää paljastavia epäjohdonmukaisuuksia.
Pankit selvisivät koronasta lähes kuivin jaloin
Suuret eurooppalaiset pankit ovat selvinneet koronapandemiasta pääasiassa ilman vahinkoja. Kriisinkestävyys johtui paitsi pankkien kasvaneista pääomavaatimuksista myös hallitusten ja Euroopan unionin tukitoimista. Pankkien luottotappioita etenkin Etelä-Euroopassa on pienentänyt se, että riskiluottoja on myönnetty viimeisen vuosikymmenen ajan selvästi aikaisempaa vähemmän.
Finanssiteollisuus on siis hyötynyt riskienhallinnan tiukennuksesta, mutta nyt EKP on pankkiirien mukaan menossa liian pitkälle.
Jopa Saksan suurin pankki Deutsche Bank on alkanut kritisoida EKP:n viimeaikaista toimintaa julkisesti. Deutsche Bankin talousjohtaja James von Moltke totesi uutistoimisto Reutersin mukaan Sveitsin UBS:n isännöimässä talouskonferenssissa marraskuussa, että keskuspankin tulisi pikemminkin puolustaa pankkeja euroalueen kuin kaventaa niiden toimintaedellytyksiä.
Deutsche Bank on ollut keskuspankkeja kritisoivissa kannanotoissaan viime vuosina varovainen varsinkin sen jälkeen, kun se todettiin osasyylliseksi Yhdysvaltain vuoden 2008 asuntoluottokriisistä aiheutuneeseen maailmanlaajuiseen taantumaan ja useisiin maailmaa ravistelleisiin rahanpesuskandaaleihin. Pankki on joutunut maksamaan synneistään miljardien sakot.
Myös EU kiristää pankkien vakavaraisuusvaatimuksia
Samaan aikaan kun suuret eurooppalaispankit vääntävät kättä EKP:n kanssa, EU kiristää vakavaraisuusvaatimuksia.
EU:n jäsenmaiden valtiovarainministerit hyväksyivät 8. marraskuuta pankkien uudet, aikaisempaa kireämmät vakavaraisuusvaatimukset, jotka asettavat Basel III -pankkisääntelystandardit kokonaisuudessaan voimaan. Uudistus siirtyy seuraavaksi kolmikantaneuvotteluihin jäsenmaiden, EU-parlamentin ja komission kanssa. Eurooppalainen rahoitusala on varoittanut, että uudistus johtaa lainojen myöntämisen vaikeutumiseen ja luotonannon kallistumiseen.
Elokuussa 2022 Finanssivalvonta arvioi, että suomalaispankkien pääomavaatimukset kasvavat uudistuksen myötä kolmesta neljään prosenttia. Vielä vuotta aikaisemmin Finanssivalvonta arvioi luvun olevan jopa 15–20 prosenttia.
Finanssivalvonnan mukaan vain muutaman prosentin suuruinen pääomavaatimusten kasvu ei vaaranna suomalaispankkien luotonmyöntökykyä.
Pankit ovat kuitenkin varoittaneet, että muutokset todennäköisesti vaikuttavat niiden lainaehtoihin kiristävästi, koska ne joutuvat sitomaan enemmän pääomaa myös matalariskisiin luottoihin ja niiden on katettava korkeamman pääoman aiheuttamat kustannukset. Samalla niin kuluttajien kuin yritystenkin luotonsaannin kynnys nousee.
Myös EKP:n koronnostojen nimenomainen tarkoitus on korottaa lainarahan hintaa.
Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 15.11.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
MustRead: Epävarmuudet varjostavat rahoitusalaa ensi vuonna, mutta tällä kertaa pankit ovat aiempaa valmiimpia rytinään
Euroopan yritykset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi paljastavat, että markkinoita vastaan on vaikea taistella – helpoin ratkaisu on valita asuinpaikkansa oikein
MustRead: Poikkeuksellista mikromanagerointia ja ”ristikuulusteluja” – suurten eurooppalaispankkien kritiikki EKP:ta kohtaan kovenee
Kun poliitikot viis veisaavat asiantuntijoiden varoituksista, kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan