Eurooppalaispankit haluavat vähentää riippuvuuttaan amerikkalaisista luottokorttiyhtiöistä. Kilpailevan eurooppalaisen järjestelmän luominen on kuitenkin vaativaa, koska samaan aikaan on kehitettävä kilpailukykyinen teknologia reaaliaikaiseen rahansiirtoon ja saatava riittävän moni toimija hankkeeseen mukaan.
Euroopan riippuvuus amerikkalaisista luottokorttijärjestelmistä on noussut asiaksi, johon EU haluaa muutoksen.
Muun muassa saksalaiset Deutsche Bank ja Commerzbank, ranskalainen BNB Baribas, alankomaalainen ING, espanjalaiset Santander ja BBVA sekä italialainen Unicredit ovat yhteensä 31 eurooppalaisen pankkiryhmittymän joukossa tukemassa European Payments Initiative (EPI) -hanketta.
Suomen Pankin vanhemman neuvonantajan Kari Kemppaisen mukaan hankkeen tavoitteena on saada aikaan yleiseurooppalainen maksutapa kivijalkakaupassa ja verkossa maksamiseen sekä myös henkilöiden väliseen maksamiseen. EPI-hankkeessa on tarkoituksena hyödyntää SEPA-pikasiirtoa ja tuoda markkinoille digitaalinen lompakko ja yleiseurooppalainen maksukortti kilpailemaan amerikkalaisten korttiyhtiöiden kanssa.
EPI-hanketta pidetään merkittävänä askeleena eurooppalaisen maksamisen kehittämisessä, ja se sai julkistamisvaiheessaan viime vuonna sekä Euroopan keskuspankin että Euroopan komission poliittisen tuen.
Onnistuessaan EPI tukisi osaltaan sekä komission että eurojärjestelmän vähittäismaksustrategioita ja mahdollistaisi Euroopan laajuisesti käytössä olevat, eurooppalaisten kontrollissa olevat maksujärjestelmät eri maksamis- ja rahansiirtotarpeisiin.
Tavoitteena on varmistaa eurooppalaisen suvereniteetin ja kuluttajansuojan säilyttäminen vähittäismaksamisessa ja vähentää riippuvuutta amerikkalaisista toimijoista.
Korttimaksut ovat vain yksi maksamisen muoto
EPI-hanketta vetävän Martina Weimartin mukaan olisi virhe kuvitella, että EPI:ssa olisi kysymys vain amerikkalaisten kanssa kilpailevista luotto- ja maksukorteista. Financial Timesin haastattelussa hän painotti, että EPI:ssä on kysymys kokonaan uuden maksamisen ekosysteemin luomisesta Eurooppaan.
Vaikka kortit ovat osa kokonaisuutta, niiden rinnalla erilaiset sähköiset maksutavat lisäävät osuuttaan tasaisesti. Maksaminen älysovelluksilla, puhelimella tai muun muassa QR-koodiin perustuvilla sovelluksilla lisääntyvät koko ajan.
EPI:n läpimenosta ei tosin ole vielä varmuutta. Kymmenen vuotta sitten vastaavaa hanketta ajettiin nimellä Monnet Project, mutta se haudattiin hankkeen käynnistämisen kalleuden ja puuttuneen poliittisen tuen johdosta.
Nyt tilanne on ainakin osittain otollisempi, koska sekä Euroopan komissio että Euroopan keskuspankki ovat hankkeen tukena. Financial Timesin mukaan tarvittavan, noin kuuden miljardin euron rahoituksen kokoaminen on kuitenkin vielä kesken. EPI:n on tarkoitus lähteä virallisesti liikkeelle vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
EPI-hankkeelle on asetettu useita tavoitteita: Euroopan laajuinen kattavuus ja yhtenäinen asiakaskokemus, käyttömukavuus ja kustannustehokkuus, turvallisuus, eurooppalainen hallinto sekä pitkän aikavälin tavoitteena maailmanlaajuinen hyväksyttävyys.
Alkuvaiheessa on keskeisen tärkeää saada mukaan riittävän paljon osanottajia euro- ja EU-maista. Keskeistä on myös järjestelmän pitäminen mahdollisimman avoimena niin, että siihen on myös tulevaisuudessa helppo liittyä. Kuten kaikilla verkostotoimialoilla, palveluiden ja tuotteiden käyttöönotossa onnistuminen edellyttää, että niin kutsuttu kriittinen massa eli riittävä määrä niin palvelun tuottajia kuin käyttäjiä saadaan mukaan.
Hankkeessa on nyt mukana pankkeja Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Alankomaista, Belgiasta, Suomesta ja Puolasta. Suomesta mukana on OP-ryhmä.
Eurooppalainen teknologia laahaa perässä
Rahansiirtojen osalta EPI-järjestelmän käyttöönottoa puoltaa myös se, että nykyisen Yhtenäisen euromaksualueen eli SEPA:n teknologia laahaa amerikkalaisten jäljessä.
SEPA (Single Euro Payments Area) on eurooppalaisen maksuliikenteen sisämarkkina-alue. SEPA-alueeseen kuuluu 32 maata: kaikki EU:n jäsenmaat mukaan lukien euroalueen ulkopuoliset maat sekä Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco ja Sveitsi. Järjestelmä on suunniteltu helpottamaan rajat ylittävien elektronisten maksujen tekemistä tilisiirtoina, suoraveloituksina tai pankkikorttimaksuina. SEPA-järjestelmää käyttää noin 4 000 pankkia.
Vaikka kansainväliset tilisiirrot SEPA-maiden välillä on standardisoitu, rahan liikkeet lähettäjän ja vastaanottajan välillä saattavat kuitenkin pankeista riippuen edelleen kestää jopa päiviä. Eräsiirrot eli useiden eri rahansiirtojen kokonaisuus tehdään kerran päivässä toisin kuin amerikkalaisissa järjestelmissä, jossa rahat siirtyvät reaaliaikaisesti vastaanottajan tilille.
Kyetäkseen vastaamaan kilpailuun eurooppalaisten on luotava riittävän kustannustehokas reaaliaikainen teknologia mahdollisimman nopeasti. EPI-projektin tarkoitus onkin kehittää uusi, Instant SEPA -protokolla, jolla rahansiirrot saataisiin automaattisesti reaaliaikaisiksi.
Painetta lisää myös se, että samaan aikaan kun Euroopassa valmistellaan vaihtoehtoa amerikkalaiselle maksujärjestelmädominanssille, teknologiajätit Google, Amazon, Facebook ja Apple tuovat globaaleille markkinoille omia maksujärjestelmiään, jotka osaltaan lisäävät amerikkalaisten valta-asemaa sähköisillä maksumarkkinoilla.
EU haluaa Yhdysvaltain liekanarun pidemmäksi
EU:n pyrkimys aikaisempaa suurempaan riippumattomuuteen amerikkalaisista perustuu osaltaan epäluottamukseen. Vuonna 2019 silloisen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valtiovarainministeri Steven Mnuchin uhkasi blokata EU-maat amerikkalaisista maksujärjestelmistä, jos ne yrittävät ohittaa Yhdysvaltain Iranille asettamat pakotteet.
Samalla Yhdysvallat uhkasi kieltää amerikkalaisten Mastercardin tai Visan toiminnan maissa, jotka yrittävät kiertää Yhdysvaltain Iran-sanktioita. Tämä olisi aiheuttanut kaaoksen Euroopan luotto- ja maksukorttimarkkinoilla.
Vaikka Trumpin hallinto ei enää ole vallassa eikä Yhdysvallat hänenkään kaudellaan toteuttanut uhkauksiaan, tapahtumasarja herätti Euroopan unionin siihen todellisuuteen, että riippuvuus dollariperusteisista maksujärjestelmistä syö EU-maiden suvereniteettia.
Eurooppa sai muistutuksen siitä, että johtipa Yhdysvaltoja kuka tahansa, hänen ensimmäinen tehtävänsä on aina huolehtia ensi sijassa Yhdysvaltain eduista.
Käytössä myös kansallisia korttijärjestelmiä
Osassa Euroopan maita amerikkalaisten luottokorttiyhtiöiden valta-asemaa on jo tähän mennessä pyritty suitsimaan kansallisin korttimaksujärjestelmin.
Suurin markkinaosuus kotimaisilla maksukorteilla on Belgiassa, jossa paikalliset korttijärjestelmät edustavat 79 prosenttia kaikista korttimaksuista. Saksassa vastaava luku on 74, Tanskassa 72 ja Italiassa 55 prosenttia.
Kansallisten järjestelmien ongelma on kuitenkin nimenomaan kansallisuus eli se, että järjestelmät muuttuvat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta käyttökelvottomiksi heti naapurimaan puolella. Esimerkiksi tanskalainen Dankort ei toimi Saksassa tai belgialainen Bancontact toimii Belgian lisäksi vain Alankomaissa.
Tästä syystä kansallisten korttien käyttö myös rajat ylittävässä verkkokaupassa on useimmiten mahdotonta, ja kuluttajat tarvitsevat kansallisista korteistaan huolimatta myös kansainvälisesti toimivia kortteja – mikä johtaa toistaiseksi automaattisesti riippuvuuteen Visasta tai Mastercardista. Kansallisiin kortteihin on tästä syystä usein lisätty jokin kansainvälinen korttiominaisuus, mikä käytännössä ohjaa osan maksuista kulkemaan amerikkalaisyhtiöiden kautta.
Luottokorttiyhtiöt viisinkertaisivat komissionsa Britanniassa
EU:n kasvava mielenkiinto oman yhteiseurooppalaisen luotto- ja maksukorttijärjestelmän lanseeraamiseen liittyy myös Mastercardin ja Visan globaaliin markkina-asemaan, jota pidetään Brysselissä liian vahvana.
Varoittava esimerkki tästä saatiin vuoden alussa Englannin kanaalin toiselta puolen, kun Mastercard kertoi nostavansa luottokorttimaksuista perimänsä komission EU:sta eronneessa Britanniassa viisinkertaisiksi 0,3 prosentista 1,5 prosenttiin. Luotottomien maksukorttien osalta Mastercard ilmoitti nostavansa komission 0,2 prosentista 1,15 prosenttiin. Luottokorttimaksuista yhtiöt perivät tietenkin erikseen korot maksuaikojen mukaan.
EU-maana brittikuluttajia suojasivat Euroopan parlamentin vuonna 2014 säätämät luotto- ja maksukorttikomissioiden ylärajat, mutta brexitin jälkeen luottokorttiyhtiöt vapautuivat Britannian osalta rajoituksista. Ensimmäisenä uuteen tilanteeseen reagoinut Mastercard hukannut aikaa taksojen nostamisessa: se ilmoitti korotuksista jo vuoden alussa. Visa seurasi perässä marraskuussa.
Visan ilmoituksen jälkeen Amazon ilmoitti 19. marraskuuta, että se lopettaa vuoden 2022 alusta brittiläisten Visa-luottokorttien hyväksymisen verkkokaupassaan. Ilmoitus – joka voidaan tulkita myös uhkaukseksi – on sikäli merkittävä, että Visa hallitsee noin 80 prosenttia Britannian luottokorttimarkkinoista.
Vaikka brexitin jälkeinen Britannia kulkee nyt omia polkujaan ja kinaa omia riitojaan EU:sta riippumatta, Brysselissä seurataan tarkasti kanaalin toisella puolella meneillään olevaa kehitystä. Britannian esimerkki luo yhä enemmän painetta amerikkalaisten dominanssin vähentämiseksi ja kokonaan eurooppalaisen maksukorttijärjestelmän luomiseksi.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Kirjoitus on alun perin julkaistu MustReadin sivuilla 23.11.2021. Sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
MustRead: Epävarmuudet varjostavat rahoitusalaa ensi vuonna, mutta tällä kertaa pankit ovat aiempaa valmiimpia rytinään
Euroopan yritykset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi paljastavat, että markkinoita vastaan on vaikea taistella – helpoin ratkaisu on valita asuinpaikkansa oikein
MustRead: Poikkeuksellista mikromanagerointia ja ”ristikuulusteluja” – suurten eurooppalaispankkien kritiikki EKP:ta kohtaan kovenee
Kun poliitikot viis veisaavat asiantuntijoiden varoituksista, kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan