BRYSSEL. Kuluttajien ostovoima uhkaa heikentyä ja yrityksen taseet supistua, mutta pankeilla on riittävästi pääomaa tappioiden kattamiseksi. Epävarmuudet vaikuttavat kuitenkin erityisesti investointipankkien tulosodotuksiin.
Maailma kohtaa vuoden 2023 hyvin erilaisena kuin vielä vuosi sitten osattiin odottaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo epävarmuutta maailmantalouteen, globaalit toimitusketjut hakevat uusia reittejä, länsimaat kamppailevat energiapulan kanssa ja inflaatio on vuosikymmenten jälkeen noussut ennätyslukemiin.
Tilintarkastusorganisaatio Deloitten analyysin mukaan länsimaissa pankit ovat vuoden vaihtuessa kuitenkin enimmäkseen vakaalla pohjalla. Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin vakavaraisuusvaatimuksia on kasvatettu, minkä ansiosta pankkien pääomapuskurit ovat vahvat ja likviditeetin pitäisi riittää kattamaan riskit.
Raportissa muistutetaan, että Yhdysvaltain keskuspankki suoritti kesäkuussa 2022 suurille amerikkalaisille ja maassa toimiville ulkomaisille pankeille stressitestin ja totesi tällöin, että pankeilla on riittävästi pääomaa yli 600 miljardin dollarin tappioiden kattamiseksi. Luku on enemmän kuin kumulatiiviset luottotappiot vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana.
Vastaavasti Euroopan keskuspankin vuonna 2021 tekemän stressitestin mukaan euroalueen pankkijärjestelmä on suhteellisen hyvin varautunut kestämään epäsuotuisaa talouskehitystä.
Vaikka ilmassa on selviä merkkejä kuluttajien ostovoiman laskusta ja yritysten taseiden supistumisesta, toistaiseksi ei siis pitäisi olla suurta syytä huoleen.
Maailmantalous on haurastunut
Maailmantalouden hauras tila vaikuttaa kuitenkin ensi vuoteen kohdistuviin odotuksiin.
Rahoitusalalla epävarmuustekijöiden vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Esimerkiksi vähittäispankkitoiminnan pitäisi korkojen nousun vuoksi pärjätä hyvin vuonna 2023, mutta investointipankkitoiminnan tuloksia on vaikea ennustaa vakuutusliiketoimintaan ja yrityskauppojen järjestelyyn liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.
Geopoliittisten riskien eskaloituminen, kasvavan vastakkainasettelun aiheuttamat globalisaation häiriöt ja maksujärjestelmien jakautuminen eri poliittisten leirien välillä heikentävät rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden vuorovaikutusta ja keskinäistä luottamusta.
Samaan aikaan rahoitusalaan kohdistuu kasvavia paineita arvioida perinteisiä tuote-, palvelu- ja toimialarajoja uusien tuottolähteiden luomiseksi. Tällaisia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi rahoitusteknologiasta, digitaalisesta identiteetistä tai vihreästä rahoituksesta.
Korkojen nousu jatkuu
Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti torstaina 15. joulukuuta ohjauskorkojen nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Korotusten jälkeen perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 2,5 prosenttia ja liikepankkien talletuskorko 2 prosenttia.
Euroopan keskuspankin päätös ei yllättänyt markkinoita, ja myös muut keskuspankit ovat tehneet vastaavia päätöksiä. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde teki pitämässään lehdistötilaisuudessa selväksi, että korkoja nostetaan jatkossakin tasaisesti. Useiden analyytikoiden mukaan euroalueen talletuskorkojen arvioidaan nousevan kevään aikana vähintään 3 prosenttiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EKP:n ennakoidaan tekevän vuoden 2023 aikana lisää vastaavia 0,5 prosenttiyksikön koronnostoja ainakin siihen asti, että kuluttajahintojen kallistuminen osoittaa selviä merkkejä hiipumisesta.
Euroalueen inflaatio kiihtyi lokakuussa 10,7 prosenttiin mutta on sen jälkeen lähtenyt jo hienoiseen laskuun. EKP ennakoi, että inflaatio hidastuu ensi vuonna 6,3 prosenttiin ja edelleen 3,4 prosenttiin vuonna 2024.
Vaikka korkojen nostaminen hintavakauden ylläpitämiseksi on EKP:n perustyökalu, siihen liittyy myös riskejä. Koronnostot heikentävät investointeja ja kotitalouksien kulutusta, kun lainojen kustannukset nousevat.
Myös jo nyt energian hinnannousun takia kasvaneet asumisen kulut nousevat entisestään, kun asuntolainojen hoitokulut kasvavat ja vuokranantajat siirtävät nousevia kustannuksiaan vuokriin.
Asumisen kustannusten nousu näkyy konkreettisesti jo muun muassa Suomen asuntomarkkinoilla. Eri analyytikkojen mukaan asuntojen hintojen arvioidaan laskevan ensi vuonna jopa 6 prosenttia, pääkaupunkiseudulla jopa 7 prosenttia.
Vastaavia, suhteellisen nopeasti tapahtuneita muutoksia on nähty myös muualla Euroopassa. Muun muassa Tukholman asuntojen hinnat ovat laskeneet tänä vuonna ennätystahtia, ja saman ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna.
Ilmassa on kauppasodan uhka
Energian kallistuminen on jo nostanut tuotantokustannuksia merkittävästi Euroopassa, mikä vaikuttaa suoraan eurooppalaisyrityksiä rahoittavien pankkien tuloksiin.
Eurooppalaiseen rahoitusalaan vaikuttaa myös kauppasodan uhka Yhdysvaltain kanssa.
Jos eurooppalaiset yritykset eivät kykene kilpailemaan tasavertaisesti USA:n markkinoilla, se vaikuttaa vääjäämättä niiden taloudellisiin tuloksiin. Eurooppalaisten on vaikea myydä tuotteitaan Yhdysvaltain markkinoilla, jos Atlantin takana Joe Bidenin hallitus yhtäältä jakaa avokätisiä tukia kotimaan teollisuudelle ja toisaalta määrää julkiset hankinnat tehtäväksi pääasiassa kotimaasta.
Yhdysvaltain Inflation Reduction Act eli IRA-lainsäädäntö tukee voimakkaasti paitsi vihreää siirtymää myös yhdysvaltalaista teollisuutta. Joulukuun puolivälin EU-huippukokouksessa EU-maiden poliittiset johtajat olivat huolissaan siitä, miten amerikkalaiseen protektionismiin tulisi vastata. He antoivatkin komissiolle ohjeet laatia strategia, jolla kyettäisiin suojaamaan mahdollisimman tehokkaasti Euroopan taloudellisia, teknologisia ja teollisia intressejä.
Uusin sääntely keskittyy digitaalisiin uhkiin ja kryptovaluuttoihin
Myös rahoitusalan sääntelyn kehittyminen vaikuttaa suoraan alan yritysten toimintaedellytyksiin. Sekä Euroopan komissio että EKP ovat omilla tahoillaan tehneet jo uusia sääntelypäätöksiä, jotka tulevat asteittain voimaan lähitulevaisuudessa.
Rahoitusala on omissa kannanotoissaan varoittanut ylisääntelystä, koska yhtäältä se vaikeuttaa eurooppalaispankkien edellytyksiä kuluttajien ja yritysten rahoittamiseen ja toisaalta heikentää eurooppalaispankkien globaalia kilpailuasemaa.
Lokakuussa julkaistussa työsuunnitelmassaan vuodelle 2023 Euroopan pankkiviranomainen EPV kertoi omalta osaltaan, miten Euroopan unionin pankkisektorin sääntelyä ollaan kehittämässä.
Suunnitelma perustuu EPV:n vuosien 2023–2025 strategisiin painopisteisiin ja rakentuu kuuden pilarin ympärille. Niihin kuuluvat muun muassa tieto- ja viestintäteknologian uhkien torjunta, digitaalisen rahoituksen haasteisiin vastaaminen sekä pankkien toiminnan riskien sietokyvyn vahvistaminen.
Vuonna 2023 EPV aikoo luoda tarvittavat poliittiset ja säädökselliset puitteet kahteen tulevaan EU:n lainsäädäntöön: säädökseen digitaalisesta häiriönsietokyvystä (DORA) ja kryptomarkkinoita koskevaan asetukseen (MiCA).
DORA-lainsäädännön keskeinen tarkoitus on luoda rahoituslaitosten digitaalisten riskien hallinnalle oikeudelliset raamit ja yhdenmukaistaa riskinarviointi- ja riskienhallintavaatimukset kaikkialla EU:ssa. Laki kohdistuu finanssipalvelualaan ja pankkisektoriin sekä rahoituslaitoksia palveleviin teknologiayrityksiin.
MiCA-lainsäädännön osalta EPV aikoo luoda yhteiset säännöt, joiden mukaan kryptovaluuttoja lasketaan liikkeeseen ja niihin liittyviä palveluja tarjotaan koko alueella. Lisäksi EPV täsmentää edelleen muun muassa kryptovaluuttojen liikkeeseenlaskijoiden pääomavaatimuksia.
Lakien voimaantulo riippuu siitä, kuinka paljon lainsäädäntöprosessi vie aikaa. EPV arvioi yritysten noudattavan uusien lakien vaatimuksia viimeistään vuoden 2025 alkuun mennessä.
Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 16.12.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
MustRead: Epävarmuudet varjostavat rahoitusalaa ensi vuonna, mutta tällä kertaa pankit ovat aiempaa valmiimpia rytinään
Euroopan yritykset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi paljastavat, että markkinoita vastaan on vaikea taistella – helpoin ratkaisu on valita asuinpaikkansa oikein
MustRead: Poikkeuksellista mikromanagerointia ja ”ristikuulusteluja” – suurten eurooppalaispankkien kritiikki EKP:ta kohtaan kovenee
Kun poliitikot viis veisaavat asiantuntijoiden varoituksista, kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan