MustRead: Britannian hallitus käänsi selkänsä EU:n finanssimarkkinoille – uusia asiakkaita haetaan tulevaisuudessa kauempaa ja kilpaillummilta markkinoilta

Britannian heinäkuun alussa tekemä linjanveto maan finanssialan tulevaisuudesta on jäänyt Euroopassa suhteellisen vähälle huomiolle. Toteutuessaan se tarkoittaa sitä, että Lontoon City aikoo ryhtyä jonkinlaiseksi Thamesin Singaporeksi, joka hakee EU:n korvaavia markkinoita kolmannesta maailmasta.

Britannian valtiovarainministeri Rishi Sunak ilmoitti heinäkuun alussa, ettei maa enää tavoittele rahoitusalan uusia vastaavuussopimuksia EU:n kanssa. 

Vastaavuus- eli ekvivalenssisopimukset toimivat siten, että molemmat osapuolet voivat päättää, että finanssialan säädökset ovat riittävän samankaltaisia, jotta keskinäistä kauppaa voidaan käydä ilman ylimääräistä sääntelyä. Sunakin mukaan Britannia ei enää edes yritä tehdä EU:n kanssa finanssialan vastaavuussopimuksia vaan ryhtyy muokkaamaan finanssialan sääntelyään siten, että muun muassa Brasilian, Intian ja Kiinan rahoitusaloille tulisi aikaisempaa houkuttelevammaksi käyttää Lontoon palveluja. 

Vielä vuodenvaihteessa Sunak vakuutti, että EU:n ja Britannian vapaakauppasopimuksen ulkopuolelle jätetty finanssiala voi jatkaa palvelujensa myyntiä EU-maihin uusien vastaavuussopimusten turvin pienen katkoksen jälkeen jo keväällä. Neuvottelut vastaavuussopimuksista eivät ole kuitenkaan edenneet mihinkään. Lontoo on kyllä ehdottanut Brysselille mahdollisuuksia uusiin sopimuksiin, mutta EU ei ole niihin tarttunut.

Vaikka osapuolet eivät tätä suoraan myönnäkään, kysymys on Brysselin vakavasta epäluottamuksesta pääministeri Boris Johnsonin hallitusta kohtaan. Se on muun muassa toistuvasti lykännyt vuoden 2019 erosopimukseen kirjatun Pohjois-Irlannin protokollan mukaisten tavarantarkastusten aloittamista Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:n sisämarkkinoiden rajavalvonnassa on parhaillaan Pohjois-Irlannin kokoinen aukko ilman mitään varmuutta siitä, milloin Britannia sulkee sen sovitulla tavalla.

EU-päättäjät ovat aiheesta turhautuneita eivätkä näe mitään järkeä solmia finanssialallakaan uusia sopimuksia Johnsonin hallituksen kanssa, kun se ei pidä kiinni edes aikaisemmista sopimuksistaan. Samaan aikaan brittihallitus syyttää EU:ta pikkumaisuudesta sen vaatiessa sopimusten kirjaimellista noudattamista.

Aivan kokonaan britit eivät ole jääneet EU:n finanssimarkkinoiden ulkopuolelle. Unionin puolelta hyväksyttiin viime vuonna vastaavuussopimus muun muassa johdannaisten selvityksistä, koska Lontoon tarjoamia palveluja korvaavia selvitysjärjestelmiä ei vielä ole riittävästi EU-maissa. 90 prosenttia euromääräisestä johdannaiskaupasta käydään edelleen Lontoossa.

Tämä johtuu siitä, että ainoa EU-maissa sijaitseva selvityskeskus, jossa voidaan nykyään käsitellä korkoswappeja eli koronvaihtosopimuksia, joilla kiinteä korko vaihdetaan vaihtuvaan korkoon, on osake- ja korkojohdannaispörssi Eurex Frankfurtissa. Koronvaihtosopimukset ovat yleensä pitkäaikaisia, 5 – 10 vuoden mittaisia tai joskus jopa pidempiä, ja niiden selvityskeskusten muuttaminen toiseen maahan kesken sopimuskauden on juridisesti erittäin vaikeaa.

Railo levenee

Sunakin mukaan Britannia aikoo nyt ottaa kaiken hyödyn irti uudesta vapaudestaan säädellä finanssialaa ilman EU-sääntelyn kuristusotetta.

”Jatkamme finanssialan kansainvälistä yhteistyötä suvereenina toimijana omien prioriteettiemme mukaan”, Sunak hehkutti uutistoimisto Bloombergin mukaan puhuessaan brittiläisille yritysjohtajille heinäkuun alussa.

Britannialla oli jäsenyytensä aikana Euroopan unionissa paljon kokoaan merkittävämpi rooli nimenomaan rahoitussektorin sääntelyn arkkitehtina ja portinvartijana. Koko EU:n nykyinen finanssisääntely onkin pitkälle brittien itsensä käsialaa.

”Meillä on nyt vapaus tehdä asiat eri tavalla ja paremmin, ja aiomme käyttää tätä vapautta täysillä”, Sunak vakuutti ja tarkoitti käytännössä sitä, että Britannia ryhtyy nyt kilpailusyistä löysäämään samoja sääntöjä, joita se itse on ollut EU-jäsenyytensä aikana vaatimassa ja hyväksymässä. Nämä koskevat esimerkiksi pankkien vakavaraisuutta, rahanpesun estämistä tai talletusten suojaa. Regulaatio koskee myös esimerkiksi vakuutusalaa ja muun muassa yrityskauppojen rahoitusjärjestelyjä.

Railo Britannian ja EU:n välillä on jo levenemässä, sillä EU on menossa täysin toiseen suuntaan ja tiukentaa entisestään rahoitusalan sääntelyn valvontaa. Heinäkuun alussa Politico-lehteen vuotaneiden tietojen mukaan komissio suunnittelee siirtävänsä rahanpesun valvonnan Pariisissa toimivalta Euroopan pankkiviranomaiselta EPV:lta kokonaan uuteen Anti-Money Laundering Authority (AMLA) -virastoon vuoteen 2026 mennessä. Euroopan parlamentin mukaan EPV on ollut hampaaton valvomaan sääntöjen noudattamista ja siksi kokonaan uusi virasto on selkeä parannus tilanteeseen, varsinkin jos rahanpesuun liittyvä lainsäädäntö kyetään samaan aikaan harmonisoimaan kaikissa EU-maissa. 

Normien ja niiden noudattamisen valvonnan eriytyessä yhä etäämmälle toisistaan brittipankkiirien sillat EU-markkinoille uhkaavat palaa lopullisesti. EU on tehnyt brexit-kansanäänestyksestä lähtien täysin selväksi, ettei se tule sallimaan sitä, että Britannian finanssiala yrittäisi saavuttaa kilpailuetua EU:ta kevyemmällä sääntelyllä. Unionimailla ei olisi minkäänlaista järkeä sallia brittien kilpailua sisämarkkinoilla löysemmillä säännöillä kuin mitä EU:n jäsenmaat ovat itse sopineet noudattavansa.

Brittitalouden selkäranka

Rahoitusala tuotti vielä vuonna 2018 noin 12 prosenttia Britannian bruttokansantuotteesta. Myös EU:n finassimarkkinat olivat brexitin toteutumiseen asti vahvasti sidoksissa Britanniaan. Vuoteen 2020 asti Lontoon City tienasi vuosittain noin 240 miljardia euroa EU-maihin myymistään palveluista.

Brexit-siirtymäkauden päättymisen myötä brittipankkien toimiluvat EU-maissa raukesivat. Niiden toiminnan jatkuminen sisämarkkinoilla jäi sen varaan, että ne ovat siirtäneet osan toiminnoistaan EU-maihin. Britanniaan jääneiden osalta toiminnan jatko jäi mahdollisten vastaavuussopimusten varaan. 

Ilman sopimuksia tilanne on yksinkertainen: Lontoon City pysyy muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta poissa EU-markkinoilta, jotka olivat sille aikaisemmin kultakaivos. Vielä vuonna 2019 Britannian kauppataseen ylijäämä EU-kaupassa oli palvelujen osalta 21 miljardia euroa, kun tavarakaupan osalta alijäämä oli 113 miljardia euroa. 

Lontoon on etsittävä uudet asiakkaat kaukaa

Britannian finanssialan kääntäessä selkänsä maailman suurimmille sisämarkkinoille naapurissaan, se joutuu etsimään korvaavia markkinoita kauempaa ja huomattavasti kilpailluimmilta markkinoilta. 

Vaikka muun muassa Aasian talouskasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa, se ei tarkoita, että Lontoolla olisi taikasauvaa, jolla se kykenisi houkuttelemaan Aasian kasvavaa finanssialaa Shanghain, Tokion tai Singaporen kaltaisista paikallisista finanssikeskuksista toiselle puolelle maailmaa. EU-jäsenyyden aikana Britanniaa pidettiin muualla maailmassa porttina EU-markkinoille mutta yksinään se houkuttelee paljon vähemmän.

Hongkongin asema finanssikeskuksena on heikkenemässä Kiinan kasvavan vaikutusvallan seurauksena, mutta Britannia ei automaattisesti hyödy tilanteesta. Vaikka ainakaan toistaiseksi mitään mittavaa joukkopakoa Hongkongista ei ole nähty, suurin osa tähän mennessä lähteneistä finanssialan yrityksistä ja ammattilaisista on siirtynyt Singaporeen.

Valtiovarainministeri Sunak listasi Lontoon Cityn uusiksi asiakkaiksi myös muun muassa Brasilian. Voidaan kuitenkin kysyä, millä keinoin Lontoo olisi finanssipalvelujen tuottajana brasilialaiselle pääomalle houkuttelevampi vaihtoehto kuin New York. 

Yksi EU:n finanssisäädösten keskeisiä tavoitteita on ollut päästä eroon erityisesti venäläisten harjoittamasta rahanpesusta länsimaisissa pankeissa. Alalla pohditaankin nyt sitä, tarkoittavatko Britannian aikeet löysätä finanssialan valvontaa oven avaamista autoritääristen maiden hämärille eliiteille. 

Heinäkuun alussa valtionvarainministeri Sunak vakuutti, ettei näin olisi käymässä. Nykyinen brittihallitus on kuitenkin aiemminkin puhunut yhtä ja tehnyt toista – ja lisäksi sillä on äärimmäisen kova tarve löytää uusi tulevaisuus entiselle kultamunia munineelle hanhelleen.

Ajatus Thamesin Singaporesta on voittanut

Britannian finanssiala on itsekin jakautunut sen suhteen, mitä se odottaa tulevaisuudelta EU:n ulkopuolella. 

Osa Lontoon finanssiteollisuudesta olisi halunnut pysyä edelleen niin lähellä EU-markkinoita kuin mahdollista. He olisivat halunneet Britannian sääntelyn pysyvän lähes samanlaisena kuin EU:n jäsenenäkin, jotta se voisi myös jatkossa palvella mahdollisimman vapaasti EU-maiden asiakkaita. Tämä vaihtoehto on nyt Sunakin mukaan haudattu. 

Toinen osa Lontoon rahoitusteollisuudesta on puolestaan nähnyt brexitin avanneen mahdollisuuden keventää alan sääntelyä niin paljon kuin mahdollista. Vaikka EU-markkinat menetettäisiinkin, irtiottoa EU-regulaatiosta kannattavien toiveiden mukaan finanssitalojen löysempi valvonta ja alhaisempi verotus toisivat korvauksena vielä suuremman määrän asiakkaita ja tuloja muualta maailmasta. 

Käytännössä ajatuksena on yhdistää Lontoon historiallinen maine maailman finanssikeskuksena sen uuteen asemaan jonkinlaisena uutena Thamesin Singaporena. Nyt näyttääkin siltä, että tämä kanta on voittanut.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Kirjoitus on alun perin julkaistu MustReadin sivuilla 15.7.2021. Sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.