Selkeä enemmistö puoluejohtajista on samaa mieltä FK:n kanssa siitä, että finanssialan EU-sääntelyn siirtyminen enemmän valvontaviranomaisten alemmanasteiseksi norminannoksi on huolestuttavaa. Jutta Urpilainen ei jaa samaa huolta, mutta hän pitää tärkeänä sidosryhmien osallistumista sääntelyn valmisteluun.
”EU:ssa on muutoinkin kuin finanssialalla nähtävissä huolestuttava kehitys, jossa säädöksiä tehdään entistä enemmän alemmalla tasolla. Se heikentää demokratiaa eikä läheskään aina ole perusteltavissa”, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä korostaa. Vihreiden Ville Niinistön mielestä säädösvallan liukuminen vaaleilla valituilta päättäjiltä byrokratialle on ongelma demokratian kannalta. ”On selvää, että laeista ei voi tehdä tolkuttoman yksityiskohtaisia ja viranomaisten pitää voida täsmentää niitä valtuuksiensa puitteissa, mutta norminantovallan siirtymisessä pitää olla kriittinen”, Niinistö painottaa.Porsaanreiät tukkoon
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on asiasta jyrkästi eri mieltä. ”On tärkeää että finanssialan porsaanreikiä voidaan tarvittaessa tukkia ilman, että yksittäinen hallitus pääsee vesittämään parannuksia.” Perussuomalaisten Timo Soinin mielestä EU-sääntely pitäisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman pitkälle direktiivien muodossa. ”Tällöin jäsenmaiden näkökulma ja erityispiirteet tulevat paremmin otettua huomioon.” ”Valvontaviranomaistenkin esitykset virallisesti tekee komissio. Niiden tulee koskea vain teknistä täytäntöönpanoa, eikä niissä tule tehdä poliittisille elimille kuuluvia valintoja. Parlamentin ja neuvoston on tarkasti seurattava norminantoa”, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen toteaa.Turhia säädöksiä vältettävä
”Finanssiala toimii yli rajojen, samoin sen riskit. On luontevaa, että ratkaisuja ja lainsäädäntöä tehdään Euroopan tasolla”, kokoomuksen Jyrki Katainen tähdentää. Kataisen mukaan säännösten valmistelu ei saa karata avoimen ja demokraattisen prosessin ulkopuolelle. ”Kaikessa EU-sääntelyssä pitää välttää turhia säädöksiä ja turvata talouden kilpailukyky.” RKP:n Carl Haglund muistuttaa, että finanssiala on hyvin erinäköinen eri jäsenmaissa. ”Näin ollen on tärkeätä, että myös kansalliset päättäjät ja sidosryhmät voivat asianmukaisesti saada äänensä kuuluviin laadintaprosesseissa.” SDP:n Jutta Urpilaisen mielestä EU tarvitsee tehokkaita ja itsenäisiä valvontaviranomaisia, jotta pankkikriisiä vastaavaan tilanteeseen ei enää ajauduta. ”Samalla on turvattava valtioneuvoston ja eduskunnan tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet.”Puoluejohtajilta vastaukset FK:n tavoitteisiin
FK pyysi puoluejohtajia ottamaan kantaa finanssialan EU-tavoitteisiin. Katainen, Soini, Sipilä ja Räsänen olivat täysin samaa mieltä kaikista FK:n tavoitteista. Myös Haglund allekirjoitti väitteet yhtä lukuun ottamatta. Kriittisimmät olivat Arhinmäki ja Niinistö. Urpilainen suhtautui tavoitteisiin varauksellisesti.Klikkaa väitettä, ja pääset lukemaan puoluejohtajien kommentit kuhunkin väitteeseen!
Väite 1:
Me tuijotamme liiaksi vain EU:hun. On tärkeää luoda yhteisiä toimintaperiaatteita EU-maiden kesken, mutta EU ei ole koko maailma. EU:n on huolehdittava globaalista kilpailukyvystään.
Puoluejohtajien vastaukset väitteisiin
Väite 1:
Me tuijotamme liiaksi vain EU:hun. On tärkeää luoda yhteisiä toimintaperiaatteita EU-maiden kesken, mutta EU ei ole koko maailma. EU:n on huolehdittava globaalista kilpailukyvystään.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
EU-maiden on huolehdittava globaalista kilpailukyvystä. Emme voi välttää kansainvälistä kilpailua, eikä meidän pidä pelätä sitä, vaan nähdä mahdollisuudet EU:n ulkopuolella. EU-maat tarvitsevat kasvavia kansainvälisiä vientimarkkinoita luodakseen uutta kasvua ja työtä, joka turvaa hyvinvointimme.
Jutta Urpilainen: Samaa mieltä
EU on Suomen tärkein markkina-alue, joten sisämarkkinoiden toimivuutta on kehitettävä edelleen. EU:n talouskehityksen kohentamiseksi on huolehdittava teollisuuden ja yritysten kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla; ilman globaalissa kilpailussa menestymistä työpaikkojen synnyttäminen on vaikeaa.
Timo Soini: Samaa mieltä
Esimerkiksi EU:n ei ole mitään järkeä asettaa itselleen huomattavasti muita tiukempia päästötavoitteita. Tämän seurauksena on vain energiaintensiivisen teollisuuden karkaaminen maihin, joissa on heikommat ympäristönormit. Lopputulos on huono sekä Euroopan talouden että maailman ympäristön kannalta.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
Euroopan unionin suhteellinen asema maailmantaloudessa heikkenee, kun kasvu on voimakkaampaa muualla kuten Aasiassa. Pärjätäksemme pitkällä aikavälillä myös tässä kilpailussa eurooppalaista kilpailukykyä on vahvistettava.
Paavo Arhinmäki: En ota kantaa
Kysymykseen sisältyy useita erilaisia väittämiä, eikä siihen siksi voi vastata. EU ei ole koko maailma, mutta EU:n kilpailukyky ei ole sellainen keskeinen ongelma, joka pakottaisi meidät kilpailemaan kohti pohjaa.
Ville Niinistö: Eri mieltä
EU ei ole koko maailma mutta se on maailman suurin talousalue ja siten globaali vaikuttaja. Vain toimimalla yhdessä mahdollisimman tehokkaasti Eurooppa pystyy vaikuttamaan koko maailmaan, luomaan reilumpia pelisääntöjä ja siten myös huolehtimaan pitkällä tähtäimellä kilpailukyvystään.
Carl Haglund: Eri mieltä
Tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä välttääksemme tilannetta, jossa EU:n sisämarkkinat vääristyvät erilaisten säännösten vuoksi. Tämä ei saa tarkoittaa, että ammumme itseämme jalkaan. EU voi olla edelläkävijä, mutta samalla EU ei voi sääntelyn kautta pelata ulos omaa finanssialaansa globaalissa kilpailussa.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Suomalaiset ja muiden EU-maiden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. On tärkeää löytää yhteisiä globaaleja sääntöjä ja standardeja. EU-maiden yrityksille ei pidä asettaa yksipuolisia rasitteita, jotka vaarantavat niiden kansainvälisen kilpailukyvyn.
Väite 2:
Eräiden EU-maiden valmistelema rahoitusmarkkinavero olisi toteutuessaan haitallinen paitsi niille itselleen, myös muille EU-maille. Lisäksi se voisi avata tietä EU:n talousarvion rahoittamiselle EU:ssa päätetyllä verolla. Veron valmistelusta pitäisikin luopua.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
Tässä taloudellisessa tilanteessa ei pidä tehdä mitään ylimääräistä, mikä haittaa työllisyyttä ja talouskasvua. Komission mukaan transaktiovero söisi kasvua ja työpaikkoja. Suomi on kokoomuksen vaatimuksesta päättänyt pysyttäytyä poissa niiden EU-maiden joukosta, jotka aikovat ottaa veron käyttöön.
Jutta Urpilainen: Eri mieltä
Rahoitusmarkkinaverolla on mahdollista hillitä talousjärjestelmää epävakauttavaa spekulaatiota. Mitä laajempana vero toteutuu, sitä paremmin se tulee toimimaan. EU:n laajuisenakin toteutuessaan verolla olisi markkinoita vakauttava vaikutus, ja se mahdollistaisi varojen keräämisen esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseen.
Timo Soini: Samaa mieltä
Toteutuessaan rahoitusmarkkinavero johtaisi EU:n sisämarkkinoiden eriytymiseen rahoitusmarkkinoiden osalta. Tämä johtaisi rahoituksen hinnan nousuun koko EU-alueella ja näin heikentäisi talouskasvua ja kilpailukykyä. EU:lle ei missään tapauksessa saa antaa verotusoikeutta.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
Suomen edun mukaista ei ole ottaa käyttöön rahoitusmarkkinaveroa, mutta on ymmärrettävää, että osa EU-maista pohtii asiaa.
Paavo Arhinmäki: Eri mieltä
Finanssitalouden paisuminen ja epävakaus aiheuttaa paitsi kriisejä, myös kohtuutonta taakkaa reaalitaloudelle ja siten työllisyydelle. Toimiva rahoitusmarkkinavero hyydyttäisi haitallisen spekulaation ja tervehdyttäisi rahoitusmarkkinoita.
Ville Niinistö: Eri mieltä
Vihreät kannattaa voimakkaasti rahoitusmarkkinaveroa. Rahoitusmarkkinoita ei tällä hetkellä käytännössä veroteta. Myös finanssialan pitää osallistua yhteisen hyvinvoinnin ylläpitoon. Vero hillitsisi spekulatiivista käyttäytymistä ja olisi hyvä EU-tason rahoituslähde.
Carl Haglund: Samaa mieltä
Vero vääristäisi markkinoita. Vero voisi teoriassa toimia vain globaalina ratkaisuna. Nyt valmistelussa oleva malli vähentäisi mukanaolevien valtioiden verotuloja. Vero ei olisi suojannut meitä eurokriisiltä, vaan se pienentäisi hyvin toimineita rahoitusmarkkinoita. Veron lisäkustannus tulisi pankkiasiakkaan maksettavaksi.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Valmistelusta pitäisi luopua. Verosta ei tule koko EU:ta kattavaa. Ranska ja Saksa ovat veroon niin sitoutuneet, että jonkinlainen pienen leimaveron suuntaan reivattu esitys kuitenkin on tulossa. Vastustamme EU:n talousarvion rahoittamista EU:n omilla veroilla.
Väite 3:
Finanssialaa koskevassa EU-sääntelyssä on keskityttävä jatkossa olemassa olevan sääntelyn soveltamiseen eikä uuden lainsäädännön luomiseen. Sääntelyn yhteisvaikutukset ja ristiriitaisuudet muiden säännösten kanssa on otettava valmistelussa paremmin huomioon.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
Finanssikriisi paljasti rahoitusmarkkinoiden toimintaan, sääntelyyn ja valvontaan liittyviä puutteita. Niitä on korjattu, jotta ongelmat voidaan estää tai ainakin havaita ajoissa ja hoitaa tavalla, joka suojelee veronmaksajia. EU-sääntelyn pitää tukea eikä rasittaa talouden kilpailukykyä.
Jutta Urpilainen: Eri mieltä
On tärkeää, että komissio tuottaisi kokonaisarvion rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutosten kokonaisvaikutuksesta. Rahoitusmarkkinalainsäädännön yhteisvaikutuksia on tarkasteltava esim. pk-yritysten lainoituksen näkökulmasta. Ei ole realistista, että komissio luopuisi tekemästä sääntelyaloitteita ja keskittyisi vain sääntelyn soveltamiseen.
Timo Soini: Samaa mieltä
Finanssikriisi osoitti, että alan sääntely kaipaa uudistamista. Nyt on kuitenkin lyhyessä ajassa säädetty huomattava määrä uutta lainsäädäntöä, joiden kokonaisvaikutuksia ei tarkalleen tiedetä. On aika tarkastella jo säädetyn lainsäädännön toimivuutta ennen kuin suunnitellaan uutta lainsäädäntöä.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
Ongelmien syynä ei alun perinkään ollut sääntöjen puute, vaan niiden noudattamatta jättäminen. Meille syntyy helposti harhaluulo, että ongelma poistuu lisäsääntelyllä. On pidettävä huoli siitä, että ei synny sääntelyähkyä. Avainasemassa on toimintatapojen muutos.
Paavo Arhinmäki: Eri mieltä
Olennaista ei ole sääntelyn määrä vaan laatu. Turhan byrokratian sijaan on tehtävä vaikuttavia muutoksia, esimerkiksi investointi- ja talletuspankkitoiminta on erotettava kokonaan toisistaan.
Ville Niinistö: Eri mieltä
Esimerkiksi rahoitusmarkkinaveron luominen ja veronkierron torjuminen vaativat uusia toimia. Vihreät eivät rakasta säädöksiä säädösten takia tai byrokratiakuorman kasvattamista, vaan kannatamme fiksua, pragmaattista ja selkeää sääntelyä. Uusien sääntöjen tarvetta ei voi sulkea pois.
Carl Haglund: Samaa mieltä
Toimiessani EU-parlamentin talousvaliokunnassa vuosina 2009–2012 säädimme paljon uutta rahoitusmarkkinalainsäädäntöä. Se oli kriisin myötä tarpeellista. Mutta ylisääntelylle ei ole varaa ja nyt sääntely on mennyt monelta osin äärirajoille. Emme saa luoda liian suurta taakkaa finanssilaitoksille, sillä se on EU:n kilpailukyvylle haitallista ja laskun maksavat lopulta kansalaiset.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Lähes koko finanssimarkkinoiden lainsäädäntö on menneinä viitenä vuotena uusittu. Putkessa on vielä mm. maksupalveludirektiivin uusiminen, MIF-asetus ja nk. Liikasen raporttiin pohjaava esitys. Tulee keskittyä näiden toimien soveltamiseen ja korjaamiseen yhteisvaikutuksen analysoinnin perusteella.
Väite 4:
On huolestuttavaa, että yhä suurempi osa finanssialan uudesta EU-sääntelystä tapahtuu jatkossa eurooppalaisten valvontaviranomaisten alemmanasteisena norminantona, ei direktiivien ja asetusten muodossa. Jäsenmaiden hallitusten ja sidosryhmien on päästävä paremmin mukaan näiden säännösten valmisteluun.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
Finanssiala toimii yli rajojen, samoin sen riskit. On luontevaa, että ratkaisuja ja lainsäädäntöä tehdään Euroopan tasolla. Säännösten valmistelu ei saa karata avoimen ja demokraattisen prosessin ulkopuolelle. Kaikessa EU-sääntelyssä pitää välttää turhia säädöksiä ja turvata talouden kilpailukyky.
Jutta Urpilainen: Eri mieltä
Sidosryhmien osallistuminen on tärkeää silloin kun päätetään sääntelyn keskeisistä periaatteista. EU tarvitsee tehokkaita ja itsenäisiä valvontaviranomaisia, jotta pankkikriisiä vastaavaan tilanteeseen ei enää ajauduta. Samalla on turvattava valtioneuvoston ja eduskunnan tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet.
Timo Soini: Samaa mieltä
Ongelma ei koske pelkästään finanssialaa, vaan yleisestikin ottaen EU-sääntely pitäisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman pitkälle direktiivien muodossa. Tällöin jäsenmaiden näkökulma ja erityispiirteet tulevat paremmin otettua huomioon.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
EU:ssa on muutoinkin kuin finanssialalla nähtävissä huolestuttava kehitys, jossa säädöksiä entistä enemmän alemmalla tasolla. Se heikentää demokratiaa eikä läheskään aina ole perusteltavissa.
Paavo Arhinmäki: Eri mieltä
On tärkeää että finanssialan porsaanreikiä voidaan tarvittaessa tukkia ilman, että yksittäinen hallitus pääsee vesittämään parannuksia.
Ville Niinistö: Samaa mieltä
Säädösvallan liukuminen vaaleilla valituilta päättäjiltä byrokratialle on ongelma demokratian kannalta. On selvää, että laeista ei voi tehdä tolkuttoman yksityiskohtaisia ja viranomaisten pitää voida täsmentää niitä valtuuksiensa puitteissa, mutta norminantovallan siirtymisessä pitää olla kriittinen.
Carl Haglund: Samaa mieltä
Finanssiala on hyvin erinäköinen eri jäsenmaissa ja näin ollen on tärkeätä että myös kansalliset päättäjät ja sidosryhmät voivat asianmukaisesti saada äänensä kuuluviin laadintaprosesseissa.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Vastustamme liiallista komissiolle delegoitua säädösvaltaa. Valvontaviranomaistenkin esitykset virallisesti tekee komissio. Niiden tulee koskea vain teknistä täytäntöönpanoa, eikä niissä tule tehdä poliittisille elimille kuuluvia valintoja. Parlamentin ja neuvoston on tarkasti seurattava norminantoa
Väite 5:
Ongelmatilanteissa kaikkien maiden pankkeja on kohdeltava tasapuolisesti. Pankkien nykyiset ongelmat on korjattava omistajien ja kotimaiden toimesta, ei jäsenmaiden välisen yhteisvastuun kautta.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
Pelisääntöjen tulee olla selvät. Rahoitusmarkkinalainsäädäntöä uudistettaessa on saavutettu kannaltamme tärkeitä tavoitteita. Bail-out-filosofiasta siirrytään sijoittajavastuun soveltamiseen eikä vanhoja ongelmia tuoda yhteiselle vastuulle. Kriisinratkaisuun tarvittavat varat kerätään toimialalta.
Jutta Urpilainen: Samaa mieltä
Pankkiunioniin pitää siirtyä puhtaalta pöydältä. EKP:n tasearvion tuloksena mahdollisesti paljastuvat pääomitustarpeet pitää hoitaa ensisijassa yksityisin varoin, toissijaisesti kansallisin julkisin varoin ja vasta viimesijaisena keinona jäsenvaltiot voivat hakea EVM:ltä rahoitustukea pankkiensa pääomitukseen.
Timo Soini: Samaa mieltä
Onkin huolestuttavaa, että pankkiunionin resoluutiomekanismissa ja yhteisessä resoluutiorahastossa päädyttiin malliin, jossa on laaja yhteisvastuu pankkikriisien kustannuksista.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
Keskusta haluaa asettaa tiukat rajat taloudellisen yhteisvastuun lisäämiselle.
Paavo Arhinmäki: Samaa mieltä
Mikäli jollekin jäsenmaalle lainataan tai annetaan lainatakuita pankkien tukemiseen, tulee poikkeuksetta edellyttää mahdollisimman laajaa sijoittajavastuuta, yksityisten sijoittajien ja omistajien riskiä ei missään tapauksessa saa siirtää julkiseksi.
Ville Niinistö: Eri mieltä
Pankkien ongelmat on korjattava ennen kaikkea lisäämällä sijoittajavastuuta liian isoja riskejä ottaneissa pankeissa, ei kaatamalla niitä yksittäisen maan veronmaksajien niskoille. Jos veronmaksajille jotain kaatuu, ylikansallisten pankkien jäljet pitää kuitenkin korjata ylikansallisesti.
Carl Haglund: Samaa mieltä
Suhtaudun lähtökohtaisesti kriittisesti yhteisvastuuseen. Yhteisvastuulla luodaan tilanne, jossa kannustimet korjata omat ongelmat ovat rajalliset ja ongelmat siirtyvät liian helposti EU:n ja muiden jäsenmaiden hoidettavaksi.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Ehdottomasti. Pankkiunioniin siirtymisen edellytys on, että lähdetään nk. puhtaalta pöydältä, eli omistajat ja jäsenmaat ovat hoitaneet pankkiensa ongelmat alta pois. Euroopan parlamentin vääntämät aikaistukset kriisinratkaisurahaston yhteisvastuuseen olivat aivan väärään suuntaan.
Väite 6:
EU-tason sääntely ja yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen finanssialalla, mutta finanssilaitosten keskinäiseen yhteisvastuuseen nojaavia rakenteita ei pidä enää luoda lisää. Euroopanlaajuisesta yhteisvastuusta voidaan aidosti puhua vasta, kun kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä ja pöytä on puhdistettu nykyisistä ongelmista.
Jyrki Katainen: Samaa mieltä
Kriisinratkaisumekanismia koskeva neuvottelutulos tukee sijoittajavastuun toteuttamista. Jos pankkeja pitää pääomittaa, se tehdään ensisijaisesti yksityisin varoin. Jos se ei riitä, valtiot pääomittavat kansallisesti. Yhteisiä työkaluja käytetään viime kädessä jäsenmaiden poliittisella siunauksella.
Jutta Urpilainen: En ota kantaa
Pankkiunionissa luotuja sääntöjä on toimeenpantava riippumatta pankin kotivaltiosta. Keskeistä on se, että uusia rakenteita ei luoda ratkaisemaan vanhoja ongelmia. Tulevien pankkikriisien hoidossa pitää siirtyä veronmaksajien bail out -käytännöstä pankkien ja sijoittajien bail in -käytäntöön.
Timo Soini: Samaa mieltä
On tärkeätä, että kilpailu on reilua ja aitoa. Yhteisvastuu luo helposti moraalikatoa ja johtaa todellisen markkinatalouden katoamiseen.
Juha Sipilä: Samaa mieltä
Edellisen vastauksen lisäksi olennaista on se, että pankkikriisejä ei saa maksattaa veronmaksajilla. Pankkitoiminnassa on päästävä normaalin liiketoiminnan tilaan, jossa se, joka saa voitot, vastaa myös tappioista.
Paavo Arhinmäki: En ota kantaa
Kysymykseen sisältyy useita erilaisia ristiriitaisiakin väittämiä, eikä siihen siksi voi vastata.
Ville Niinistö: Eri mieltä
Finanssilaitosten keskinäisen yhteisvastuun rakenteet ovat jo tiedossa: yhteinen talletussuoja ja kriisinratkaisurahasto. Uusia ei toki tarvita. Niitä odotellessakin on selvää, että yhden maan veronmaksajien harteille ei voi kaataa yli rajojen toimivien pankkien ottamia riskejä.
Carl Haglund: Samaa mieltä
Olen täsmälleen samaa mieltä. Pelisääntöjä on kirjoiteltu mutta sääntelyn implementointi ja ongelmien ratkaisu on edelleen keskeneräinen prosessi.
Päivi Räsänen: Samaa mieltä
Juuri näin. Jo kriisinratkaisurahaston tuoma yhteisvastuu oli ongelmallinen ratkaisu. Edustajamme Euroopan parlamentissa, Sari Essayah, yritti sitä vastustaa mm. muutosesityksillään. Emme hyväksy yhteisen talletussuojarahaston luomista, siinä yhteisvastuu menisi jo toiseen mittaluokkaan.
