Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vastaanotti tänään tiistaina sote-uudistukseen liittyvän selvitysraportin, joka käsitteli valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista. Raportin luovutuksen yhteydessä Rehula totesi, että lainvalmistelun edetessä on tavalla tai toisella määriteltävä yhteiskunnan palvelulupaus tulevaisuudessa verovaroin kustannettavista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Finanssialan Keskusliiton johtaja Ulla-Maija Rajakangas pitää Rehulan lupausta hyvänä asiana. Kansalaiset voivat jatkossa arvioida tarvettaan omaan varautumiseen. Rehulan mukaan on vielä epäselvää, kuinka seikkaperäiseen palvelulupaukseen päädytään mutta sellainen tullaan joka tapauksessa antamaan.
Rajakangas sanoo ymmärtävänsä, ettei päättäjien tehtävä ole helppo. Mutta välttämätön se on. ”Palvelulupaus määrittää sen, mitä palveluita, kenelle, missä tilanteessa, miten nopeasti ja minkä laatuisina verovaroin tarjotaan. Palvelulupauksen määrittelyä ei voi jättää vain lääketieteellisen asiantuntemuksen varaan. Poliittisten päättäjien on tehtävä linjaukset.”
Selkeä palvelulupaus on tarpeen muun muassa omaehtoisen vanhuuteen varautumisen vuoksi. Rajakankaan mukaan palvelulupaus on aina jossain määrin liikkuva maali. Siihen vaikuttavat sekä yhteiskunnan että kansalaisen olosuhteet, kuten teknologian kehitys, terveys ja toimintakyky sekä perhesuhteet.
Palvelutarpeiden yksilöllisyys korostuu etenkin ikääntyneiden hoivapalveluissa. ”Tällä hetkellä terveyspalveluihin liittyvät asiat korostuvat keskustelussa liikaa, vaikka vanhuusajan hoivapalveluihin liittyviä kysymyksiä olisi aivan yhtä tärkeää ratkoa. Keskustelua tulisi käydä myös siitä, millaisia palvelulupauksia meillä ei ole vielä lainkaan”, Rajakangas toteaa.
Rajakangas muistuttaa myös, että palvelulupauksen myötä voidaan jatkossa arvioida niin sanottu palveluvastuuvelka, eli kansalaisille annettujen palvelulupausten rahallinen arvo tulevina vuosina. Kyse on samantyyppisestä asiasta kuin eläkevastuiden määrä työeläkejärjestelmässä.