- Läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti.
- Tilanne muuttuu täysin, jos tehdyt suunnitelmat toteutuvat.
- Kuoleman ekosysteemiksi kutsuttu sähköinen järjestelmä kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa.
Kun ihminen kuolee, käytännön asiat hoituvat alkuun sujuvasti. Pankki sulkee vainajan kortit ja poistaa käyttöoikeudet tileihin sen jälkeen, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on saanut tiedon kuolemasta ja välittänyt sen eteenpäin. Samaan aikaan vakuutusyhtiö päättää henkilövakuutukset.
”Sitten alkavat hankaluudet. Omaiset joutuvat tilaamaan sukuselvityksiä, juoksemaan papereiden ja allekirjoitusten perässä ja odottamaan jopa kuukausia”, toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen Finanssiala ry:stä.
Tuominen osallistuu monialaiseen työhön, jonka tavoitteena on keventää omaisten taakkaa parantamalla sähköistä asiointia. DVV, Verohallinto ja Finanssiala kutsuivat koolle niin sanotun kuoleman ekosysteemin ensimmäisiä kertoja jo nelisen vuotta sitten. Sähköisen palvelun visiointiin ja suunnitteluun on osallistunut muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, laki- ja hautaustoimistoja sekä seurakuntia.
”Valtio voisi tarjota turvallisen paikan, Suomi.fi-tyyppisen palvelualustan, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Parhaimmillaan perukirja ja veroilmoitus valmistuisivat siellä automaattisesti.”
Suurin osa tiedoista on jo sähköisenä
Tuomisen mukaan suuri osa perunkirjoitukseen vaadituista tiedoista on jo valmiiksi sähköisessä muodossa, mutta puuttuu rajapintoja, jotka yhdistäisivät kuoleman ekosysteemiin kuuluvat toimijat toisiinsa.
“Huomaavaisinkaan vainaja ei voi säästää omaisiaan sukuselvitykseltä, valtakirjoilta ja paperiselta perukirjalta.“
TIMO TUOMINEN, johtava asiantuntija, Finanssiala ry
”Seuraavaksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka koskevat lainsäädäntöä sekä palvelun rahoitusta.”
Omaisten turhautuminen näkyy tämän tästä pankeissa. Omainen voi maksaa vainajan laskut yleensä kohtalaisen helposti, mutta on lukuisia pankkiasioita, joita voidaan hoitaa vasta, kun saatavana on varma tieto kuolinpesän kaikista osakkaista. Se saadaan perunkirjoituksen osakasluettelosta, jonka tekemiseen tarvitaan sukuselvitys. Sen valmistumiseen menee usein kuukausia, ja odottelu voi käydä kalliiksi.
”Esimerkiksi turbulentissa markkinatilanteessa omaiset haluaisivat ehkä myydä vainajan osakkeita, mutta eivät saa tehdä sitä. Omaisuuden arvo laskee, ja omaiset vain odottavat”, kertoo varainhoidon lakimiesten johtaja Sampo Lapila Nordeasta.
Vuodet ulkomailla tuovat lisää haasteita
Lapilan mukaan ylimääräistä viivettä tuottavat ulkomailla vietetyt vuodet varsinkin, jos vainaja ei ole jättänyt niistä mitään vinkkiä omaisille.
“Kuoleman jälkeinen aika on erittäin raskasta omaisille ihan ilman paperisotaakin.“
SAMPO LAPILA, johtaja, Nordea
Mikä sukuselvityksessä sitten kestää? Vielä hiljattain omaisen tai hänen valtuuttamansa selvittäjän piti ottaa yhteyttä jokaiseen seurakuntaan, johon vainaja oli kuulunut. Nyt valtaosa kirkonkirjoista on digitoitu, ja moni saa selvityksen yhdeltä luukulta. Yksi luukku palvelee myös väestörekisteriin kuuluneiden omaisia. Silti niin kirkko kuin DVV:kin varoittavat useiden viikkojen odotuksesta.
”Miksi selvitystyö alkaa vasta, kun ihminen on kuollut? Tulee ikään kuin yllätyksenä, että sukuselvitystä jossain vaiheessa tarvitaan”, Tuominen ihmettelee.
Hän ehdottaa, että tiedot kertyisivät palvelualustaan sitä mukaa, kun henkilö muuttaa, solmii avioliiton, eroaa tai saa lapsia. Näin sukuselvitys olisi valmis sillä hetkellä, kun henkilö kuolee, ja omaiset saisivat heti oikeuden käyttää sitä.
Testamentti ja avioehto myös järjestelmiin
Omaisten kuorma kevenisi entisestään, jos myös testamentin ja avioehdon voisi tallentaa tai jopa laatia suoraan sovellukseen. Näin valmistuisi kuolinpesän sähköinen osakasluettelo.
Osakasluettelon lisäksi perunkirjoitukseen tarvitaan selvitys omaisuuden arvosta, siis varoista ja veloista. Asunnon osakekirja odottaa ehkä lipastossa, tallelokerossa tai paremmassa tallessa. Onko muita asuntoja, mökkejä, autoja? Onko tilejä ja sijoituksia eri pankeissa?
”Jos kaikki omaisuuteen liittyvä tieto löytyisi yhdestä paikasta heti kuoleman jälkeen, se tarjoaisi hyvän pohjan perukirjan omaisuusluettelolle”, Lapila huomauttaa.
“Edes pientä irtaimistovakuutusta ei voi irtisanoa ennen perunkirjoitusta, mikä tarkoittaa, että asiakkaat joutuvat odottamaan jopa useita kuukausia.”
MIRAMARI SAHAKOSKI, tuotepäällikkö, Fennia
Perunkirjoituksen jälkeen – ennen perinnönjakoa – on tavallista, että kuolinpesä myy omaisuutta ja maksaa lainoja. Usein yksi osakkaista hoitaa tämän muiden osakkaiden valtuuttamana. Tässä vaiheessa perukirjan kopioita ja valtakirjoja pyytävät niin pankit kuin kiinteistövälittäjätkin. Osa tarjoaa valtakirjan pohjaksi omia sähköisiä lomakkeitaan, osa vaatii paperisia.
Digitaalinen allekirjoitus vain osittain käytössä
Valtakirjojen ja sopimusten allekirjoittaminen on kokonaisuudessaan asia, johon Lapila toivoisi selkeyttä.
”Perintöoikeus sallii digitaalisen allekirjoituksen perukirjassa mutta ei perinnönjaossa. Jos nimiä puuttuu perinnönjakokirjasta, joudutaan kokoontumaan taas uudelleen tai vähintäänkin hakemaan valtakirjoihin allekirjoituksia”, Lapila sanoo.
Perunkirjoituksen jälkeen on aika selvittää, mitä tapahtuu omaisuuteen kohdistuville vakuutuksille, kuten koti- ja autovakuutuksille.
”Edes pientä irtaimistovakuutusta ei voi irtisanoa ennen perunkirjoitusta, mikä tarkoittaa, että asiakkaat joutuvat odottamaan jopa useita kuukausia. Kun on kyse isommasta omaisuudesta, moni kyllä haluaakin pitää vakuutuksen voimassa perinnönjakoon asti”, sanoo Fennian tuotepäällikkö Miramari Sahakoski.
Kuka hoitaa asioitasi ja valvoo etujasi?
Kuka tulee avuksesi, jos esimerkiksi muistisairaus tai tapaturma on vienyt kykysi hoitaa pankkiasioita ja ymmärtää lääkärin lausuntoja? Moni luottaa puolisoon, lapsiin tai ystäviin. Pankkivirkailija luottaa heihin vain, jos heidät on valtuutettu tehtävään. Siksi edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia mitä pikimmin suvun vanhimmille – tai itse asiassa kaikille täysikäisille.
Jos valtuutettua ei tarpeen tullen ole, viranomainen valitsee sairastuneelle edunvalvojan ja sitoo tämän tiiviiseen raportointisuhteeseen. Tähän verrattuna edunvalvontavaltuutus on erittäin joustava järjestely. Valtuuttaja voi valita itse, kuka hänen asioitaan hoitaa ja miten.
Valtuutukseen tarvitaan suullinen lupa valtuutetuilta ja kahden todistajan allekirjoitukset.
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole yhtä oikeaa mallia, vaan valtuutus räätälöidään aina tarpeiden mukaisesti. Verkosta löytyy mallipohjia, mutta on suositeltavaa pyytää apua asiantuntijalta esimerkiksi pankista.
Valtuutus kannattaa antaa valtuutetun säilytettäväksi, jotta hän voi tarpeen tullen hankkia lääkärinlausunnon ja hakea sen avulla valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta.
Henkivakuutuksessa kannattaa nimetä edunsaajat
Perukirjaa ja erityisesti sen osakasluetteloa odottavat myös henkivakuutusyhtiöt, jos vakuutuksen edunsaajina ovat esimerkiksi omaiset tai lapset. Tavallisempaa on kuitenkin nimetä edunsaajat.
Jotkut varautuvat omaan kuolemaansa laatimalla listoja omaisuudesta, pankeista ja vakuutusyhtiöistä ja tallettamalla ne samaan mappiin testamentin ja avioehdon kanssa. Mutta huomaavaisinkaan vainaja ei voi säästää omaisiaan sukuselvitykseltä, valtakirjoilta ja paperiselta perukirjalta. Palvelualusta voisi.
Tuominen korostaa, että palvelualusta ei helpottaisi ainoastaan omaisten työtä, vaan koko kuoleman ekosysteemiä viranomaisista ja pankeista alkaen.
”Kaikki voittavat, koko yhteiskunta”, Tuominen toteaa. On tosin hautaustoimistoja, lakiasiaintoimistoja ja pankkeja, jotka saavat tuloja perunkirjoituksen tekemisestä.
”Meille on tärkeintä, että asiakkaidemme asiat hoituvat mahdollisimman sujuvasti. Kuoleman jälkeinen aika on erittäin raskasta omaisille ihan ilman paperisotaakin”, Lapila toteaa.
Juttu on julkaistu myös Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
Uusi opas neuvoo häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa – ohjeet löytyvät Suomi.fi:stä
Pankkien osoittelu ei auta – kyberhyökkäysten torjuntaan tarvitaan pankkien ja viranomaisten yhteistyötä
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Tuoko EU:n tekoälysäädös kaivattua selkeyttä vai lisää epävarmuutta tekoälyn käytölle?
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
