Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Marjo
Matikainen-Kallström (kok.) pitää FK:n hallitusohjelmatavoitteita 2015–2019
hyvinä ja kannatettavina.
”FK:n linjauksissa hyväksytään
yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt eikä haluta Suomeen enää lisää sääntelyä”,
Matikainen-Kallström pelkistää.
”Aivan kuten FK:kin linjaa, tavoitteena pitää olla, ettei enää ainakaan lisättäisi EU-tasoistakaan sääntelyä ja että jokaisesta lisäsääntelystä tehdään kunnon vaikuttavuusarvio”, hän jatkaa.
Liika sääntely vaikeuttaa markkinoiden toimintaa eikä ole kuluttajan etu
”Liika sääntely vie myös markkinoiden seurannan liikaa yksityiskohtiin, jolloin olennaisin – eli mahdollisten systeemiriskien havaitseminen – saattaa jäädä paitsioon.”
”Yhtenä vaikeutena on, miten käsitellään pankki- ja finanssitoimintaa. Molemmilla aloilla on omat erityispiirteensä, mutta nykymaailmassa se on aika veteen piirretty viiva niiden rajapinnassa. Monissa tapauksissa molemmat ovat samaa konsernia. Valvojan kannalta olisi parempi, jos lainsäädäntö olisi molemmissa mahdollisimman samankaltainen. Se olisi myös kuluttajan etu”, Matikainen-Kallström toteaa.
Hänen mukaansa yhteinen eurooppalainen talletussuojarahasto ei voi olla ihan lähitulevaisuuden asia.
”Jos siihen kuitenkin jollakin aikavälillä mennään, niin suomalaisten tallettajien ja veronmaksajien eduista on huolehdittava. Me emme voi olla muiden ongelmien maksajia.”
Rakennerajoitusten (”too big to fail”) osalta ei voida Matikainen-Kallströmin mielestä edetä nykymuotoisen ehdotuksen kanssa. Suomalainen pankkijärjestelmä ja toiminta eroavat hyvin paljon eurooppalaisesta ja Suomen erilaisuus on pystyttävä huomioimaan.
”Avoimuus ja demokraattinen päätöksenteko sääntelyprosessissa olisi toivottavaa, mutta valitettavasti näin ei ole nyt. EKP:llä on asetusten myötä lisääntynyt itsenäinen päätöksenteko, jolla on parlamentaarisen järjestelmän ohi paljonkin valtaa. EKP:llä ei ole velvollisuutta informoida valtiovarainministeriötä. VM:llä on kuitenkin EU-kirjelmien muodossa informointivelvollisuus eduskunnalle. Tässä on melkoinen ongelma avoimuuden ja demokratiankin nnäkökulmasta. Miten tähän voidaan puuttua ja kehittää Suomen hyvää järjestelmää, onkin sitten eri asia”, Matikainen-Kallström aprikoi.
EKP:n oma sääntely on lisääntynyt, mutta sen ohella myös komissio käyttää aktiivisesti oikeuttaan antaa delegoituja ”teknisiä” säännöksiä, joita valmistelevat eurooppalaiset finanssivalvontaviranomaiset EBA, EIOPA ja ESMA.
Kansallisin rajallisin resurssein eri sääntelyhankkeiden seuranta ja oikea-aikainen vaikuttaminen on vaikeutunut. Tässä tarvitaan Marjo Matikainen-Kallströmin mielestä niin viranomaisten kuin toimialankin valppautta ja voimavarojen yhdistämistä.