Hallitus esittää enimmäishintaa sähköisten ensitunnistamistietojen välittämiselle. Enimmäishinta asetetaan viiden vuoden määräajaksi. ”Ehdotettu hintasääntely on erittäin poikkeuksellista. Tämän tapainen hintasääntely on aiemmin aina kohdistunut luonnolliseen monopoliasemaan esimerkiksi sähkö-, kaasu- tai rataverkon käytöstä perittäviin maksuihin”, toteaa asiantuntija Peter Jansson Finanssiala ry:stä. Hinnoittelu astuisi voimaan syksyllä.
Hallitus pyrkii esityksellään edistämään sähköisen tunnistamisen markkinoiden kehittymistä ja keskenään kilpailevia vahvoja sähköisiä tunnistuspalveluita. Uutta ja tehokkaampaa ensitunnistamisen markkinaa ei voi Finanssiala ry:n (FA) mukaan kuitenkaan syntyä kansallisella hintasääntelyllä. Sääntelylle ei löydy kunnon perusteluja eikä aitoa tarvetta.
Markkinoilla on jo monta vuotta ollut kolme vahvaa keskenään kilpailevaa sähköistä tunnistusvälinettä: verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne sekä kansalaisvarmenne (HST-kortti). Uusia ensitunnistuksen toteuttajia ei ole näköpiirissä.
Jotta vahva sähköinen tunnistusväline voidaan myöntää sähköisesti asiakasta tapaamatta, on asiakkaalla jo oltava vahva sähköinen tunniste, jota myönnettäessä asiakas on tunnistettu fyysisesti (esimerkiksi kasvokkain konttorissa). Tulevaisuudessa myös pelkkä sähköinen ensitunnistaminen voi olla mahdollista, mutta se ei ole Janssonin mukaan vielä sääntelyn näkökulmasta nykypäivää.
Kustannukset kaatuvat toimijoille
Fyysiseen ensitunnistamiseen liittyvät kustannukset jäävät ensitunnistamisen toteuttaville toimijoille. Suomessa kustannukset jäävät lähinnä pankkien kannettaviksi, koska muut toimijat eivät aio toimia aktiivisesti ensitunnistajan roolissa laajasta asiointipisteverkostostaan huolimatta. Hyödyt siirretään niille toimijoille, jotka pystyvät hyödyntämään jo tehtyä fyysistä ensitunnistusta sähköisesti.
Fyysinen ensitunnistaminen on kallista. Poliisi hinnoittelee palvelun 47 euron arvoiseksi. Ehdotettu viidestä eurosta vuosittain laskeva enimmäishinta ei ole lähelläkään tätä poliisin omakustannusperusteista hintatasoa.
Käytännössä Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ehdottamalla hintasääntelyllä lukitaan vahvan ensitunnistamisen markkina viideksi vuodeksi. Minkälainen uusi toimija haluaisi ensitunnistajan roolissa tulla Suomen kokoisille markkinoille ehdotetulla ensitunnistamisen ketjutuksen enimmäishinnalla?
”Vahvan tunnistamisen palveluihin kohdistuvalla hintasääntelyllä ei luoda houkuttelevia ja kilpailtuja markkinoita. Lainsäädännön tarkoituksena ei voi myöskään olla viime kädessä yksittäisten toimijoiden tukeminen ja puuttuminen mahdollisuuteen sopia hinnoista yritysten välillä”, Peter Jansson toteaa.
Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 88 % kuluttajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä pankkien tarjoamiin tunnistusvälineisiin. Pankit ovat siis ainakin kuluttajien näkökulmasta tuottaneet hyvää sähköistä tunnistamisen palvelua.
