Finanssialan sääntelystä yhä suurempi osa annetaan EU:ssa alemmantasoisena sääntelynä. Tällaisia ovat eurooppalaisten finanssivalvojien antamat ohjeet ja suositukset sekä täydennykset direktiiveihin ja asetuksiin. Uusien sääntöjen valmisteluun tarvitaan lisää poliittista kontrollia, avoimuutta ja yhdenmukaisuutta.
Finanssiala toivoo, että eurooppalaiset finanssivalvojat tiivistäisivät yhteistyötään ja lisäisivät läpinäkyvyyttä sääntelyn valmistelussa ja sidosryhmätyössä.
Enemmän vuoropuhelua
Suomen finanssiala pohti eurooppalaisten finanssivalvojien muuttuvaa roolia ja kehittämistarpeita Finanssialan Keskusliiton (FK) järjestämässä seminaarissa lokakuun puolivälissä. Keskusteluissa oli mukana useita korkean tason edustajia Brysselistä, Frankfurtista ja Helsingistä. Seminaariin osallistunut Suomen Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen pitää tärkeänä, että sääntelyhankkeiden konsultaatioajat ovat riittävän pitkiä, jotta eri sidosryhmät ehtivät perehtyä ehdotuksiin. Nykyisin näin ei aina ole vaan ehdotuksia on jouduttu kommentoimaan jopa muutaman viikon kuluessa.
”Erityisesti, kun kyseessä on kokonaan uusi sääntely, olisi toivottavaa, että jo ennen varsinaista konsultaatiota voitaisiin pyytää lausuntoja alan yrityksiltä sääntelyn eri vaihtoehdoista”, ehdottaa Tuominen.
”EU-sääntelyn valmistelu on komissiosta, parlamentista ja neuvostosta lähtien turhan paljon siiloutunut finanssialan sektorikohtaiseen sääntelyyn ja nämä erot näkyvät myös EU-valvojien toiminnassa. Yhdenmukaista sääntelyä ja valvontaa voitaisiin parhaiten edistää kasvattamalla eurooppalaisten finanssivalvojien yhteiskomitean roolia siirtämällä sille tehtäviä ja resursseja sektorikohtaisilta valvojilta. Myös valvojien välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää”, Tuominen sanoo.
Tuominen painottaa myös, että eurooppalaisten valvojien antamien sääntöjen ja niiden täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta tulee lisätä ja sitovuutta selkeyttää.
Mallia pohjoismaisesta avoimuudesta
FK:n seminaarissa vieraillut ruotsalainen europarlamentaarikko Olle Schmidt (Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä ALDE) peräänkuulutti eurooppalaisilta valvojilta lisää sidosryhmien ja alan yritysten julkisia kuulemisia. Hän piti lisäksi suotavana, että eri sidosryhmien työ olisi entistä avoimempaa. ”Eurooppalaisten finanssivalvojien kanssa toimivat asiantuntijaryhmät voivat olla mukana paljon muussakin kuin vain vastaamassa konsultaatioihin. Ryhmien roolista esimerkiksi valvojien neuvonantajina on tärkeää tietää”, Schmidt sanoo.
Schmidt painotti puheenvuorossaan pohjoismaista, avointa tapaa lainsäädännön valmistelussa. Hän sanoi, että EU-tason sääntelyssä tarvitaan nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä ja demokraattista vastuuta. ”Myös eurooppalaisten finanssivalvojien tulisi noudattaa näitä periaatteita. Päätösten on aina oltava avoimia, jollei niitä ole erikseen säädetty salaisiksi”, Schmidt toteaa.
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistutti tilaisuudessa, että Suomen finanssimarkkinoilla toimii monenkokoisia ja yhtiömuodoltaan erilaisia yrityksiä. Suomelle tunnusomaista on finanssiryhmittymien yleisyys ja meillä koko sektoria valvoo yksi kansallinen valvoja, Finanssivalvonta. Eurooppa-tasolla nämä erityispiirteet tulee ottaa huomioon.
”Avoin valmistelu ja julkinen keskustelu toimialan kanssa on ainoa keino varmistaa, että kaikilla finanssialan yrityksillä kotipaikkaan katsomatta on samat tiedot tulevista säännöistä liiketoimintapäätöstensä tukena. Eri finanssisektoreita koskevan sääntelyn yhdenmukaisuus on tärkeää erityisesti Suomessa toimiville yrityksille, jotka joutuvat seuraamaan ja noudattamaan kaikkien neljän valvojan sääntöjä ja ohjeita”, tiivistää Kauppi.