Valtiovarainministeriön ehdottamaa asuntolainakattoa on hetken pureskelun jälkeen ihmetelty tehottomaksi ja vaisuksi. Katon on kuviteltu muuttavan pankkien lainanantoperusteita välittömästi voimaantullessaan, vaikka ministeriön taholta on todettu, ettei lainakatolla tahdota rajoittaa lainansaantia nykyisessä taloustilanteessa.
Asiakkaan takaisinmaksukyvyn tiukka arviointi on aina ensisijainen kriteeri lainan määrän mitoituksessa. Vakuudet ja lainakattoleikkuri tulevat vasta sen jälkeen. Ennustettavuuden takia on perusteltua säätää kiinteä lakisääteinen rajoite. Tällaisen kiinteän rajoituksen on oltava suhteellisen lievä. Asuntolainojen ehdot eivät saa liiallisesti rajoittaa työn takia muuttamista ja talouden kehitystä. On myös tarpeen säätää rajoitus lievemmäksi ensiasunnon hankkimisen osalta.
On luonnollista, että pysyvä sääntely on lähellä nykyistä, hyvin toimivaa luotonmyöntökäytäntöä. Lainakatto rajoittaa myös normaaleissa oloissa ääritapauksia, esimerkiksi henkilötakauksia ei oteta lainakaton laskennassa huomioon. Finanssivalvonnan johtokunnalla on mahdollisuus katon kiristykseen, jos sillä on vahvat perusteet epäillä asuntomarkkinoiden ylikuumenemista.
Vakuuksien laaja huomioon ottaminen on asiakkaan kannalta parempi vaihtoehto kuin tiukka lainakatto ja mahdollisuus sen kiertämiseen vakuudettomia kulutusluottoja ottamalla.
Suomessa on joustava, hyvin toimiva asuntorahoitusjärjestelmä. Siitä kannattaa pitää kiinni ja samalla torjua ylilyöntejä ja markkinoiden ylikuumenemista. Asia on nähtävä osana laajempaa kehitystä.
Asuntojen hintoihin vaikuttaa eniten muuttoliike ja siihen nähden liian pieni asuntojen tarjonta. On huomattava, että Suomessa on monia maita suurempi rakenteellinen tarve asuntotuotannolle, koska kaupungistumisasteemme on yhä suhteellisen alhainen ja väestön vanheneminen lisää ikääntyneille sopivien asuntojen kysyntää. Onkin odotettavissa, että pääkaupunkiseudun ja eräiden muiden kasvukeskusten kehitys tulee näistä syistä yhä enemmän poikkeamaan koko maan kehityksestä. Alueellista sääntelyä ei kuitenkaan pidä luoda.
Asiakkaan etu on, että asunnon hankinta rahoitetaan asuntolainalla, joka mitoitetaan maksukyvyn huolellisen arvioinnin perusteella. Jos lainaa katsottaisiin vain pankin saamien tuottojen näkökulmasta, olisi kulutusluotto varmasti kannattavampi vaihtoehto. Useissa maissa, joissa on lainakatto, on tavallista ottaa asuntolainan lisäksi kalliimpaa vakuudetonta luottoa. Tähän malliin ei Suomessa ole totuttu eikä sitä voi pitää asiakkaan edun mukaisena.
Finanssialalla ymmärretään kansainväliset paineet, jotka kohdistuvat Suomen viranomaisiin ja päättäjiin sitovan enimmäisluototussuhteen sisällyttämisestä valmisteilla olevaan luottolaitoslakiin. Siksi finanssiala toi oman ehdotuksensa, jonka tavoitteena on vastata em. paineisiin mutta samalla turvata sujuvan asuntorahoituksen jatkuvuus. Mallilla kannustetaan myös etukäteissäästämiseen. Finanssiala esittääkin samalla parannuksia ensiasunnon hankkijoille asuntosäästöpalkkiojärjestelmään.