- Suomalaisista 47 prosenttia on kohdannut netissä huijausyrityksiä, ilmenee LähiTapiolan kyselystä.
- Kyselyssä ei ilmennyt suuria eroja vastaajien iän, sukupuolen tai aseman mukaan.
- Yleisin nettihuijausten muoto ovat kyselyn mukaan sähköpostit tai tekstiviestit.
- Finanssiala ry:n keräämien tietojen mukaan pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonaa euroa.
- Asiakkaat menettivät huijareille vuoden ensimmäisellä puoliskolla 19,8 miljoonaa euroa.
Huijarit eivät keskity pelkästään ikäihmisiin, vaan huijausviestejä tulee melkein kaikille riippumatta iästä, sukupuolesta tai asemasta, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä. LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo tiedotteessa, että huijausten määrä on pysyvästi korkealla, vaikka siinä onkin kausivaihtelua esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Kyselyn vastaajista 47 prosenttia on kohdannut huijausyrityksiä.
Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan huijausmäärät kasvoivat roimasti alkuvuonna 2023. Tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 19,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa. Pankit saivat samana aikana torjuttua huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2022 ensimmäisestä puoliskosta.
LähiTapiolan kyselyssä kahdeksan prosenttia vastaajista oli kohdannut sijoitushuijauksen. FA:n tietojen mukaan sijoitushuijauksista tuli suurimmat tappiot alkuvuonna: 8,2 miljoonaa euroa. Sijoitushuijaukset kohdistetaan tyypillisesti nuoriin, koulutettuihin aikuisiin.
”Sijoitushuijauksiksi lasketaan myös erilaisiin kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset. Vakuuttavan oloinen kaveri houkuttelee sijoittamaan kryptovaroihin. Sijoittaminen näyttää huijaussivustolla tuottavan nopeasti isoja summia, ja uhri päättää nostaa voittonsa. Tällöin erääntyvätkin maksettaviksi huomattavat verot, jotka uhri laitetaan maksamaan etukäteen. Varsinainen huijaus tapahtuu, kun tekaistut verot maksetaan”, kertoo Finanssiala ry:n petos- rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Huijausten taustalla on ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta, ja hyväksikäyttö jatkuu myös jatkumon toisessa päässä: huijausten ruohonjuuritason toteuttajat ovat usein köyhien maiden huono-osaisia, joista osa ei välttämättä edes tunnista olevansa rikollisella asialla. Huijaukset eivät myöskään tapahdu vain englanniksi tai huonolla suomella. Lisäksi huijarit myös räätälöivät tekniikoitaan esimerkiksi suomalaisen vuodenkierron mukaan.
”Esimerkiksi veronpalautusten aikaan on nähty veroasioihin liittyviä huijauskampanjoita. Rikolliset vaihtavat muutenkin aika ajoin tekniikkaa ja lähestymistapoja”, LähiTapiolan Niemelä sanoo tiedotteessa.
Vinkkejä – näin torjut nettihuijauksia
- Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. Pidä netissä yllä tervettä varovaisuutta.
- Hälytyskellojen pitää soida, jos päätöksiä pitäisi tehdä kovalla kiireellä.
- Kun menet verkkopankkiin ja verkkokauppoihin, kirjoita osoite suoraan osoiteriville, älä mene hakukoneen kautta. Hakutuloksissa voi nousta tulokseksi väärennettyjäkin sivuja. Selaimen osoiterivin lukkosymbolikaan ei enää ole vedenpitävä tae turvallisuudesta.
- Älä koskaan luovuta pankkitunnuksiasi ulkopuolisille. Pankki ei kysele niitä asiakkaalta.
- Luo käyttämillesi tileille pitkät, 15–30 merkin salasanat, jotka sisältävät erikoismerkkejä.
- Älä klikkaa yllättävissä viesteissä lähetettyjä linkkejä.
- Maksa verkkokaupassa luottokortilla. Jos tavara ei saavu, voit vaatia luottoyhtiöltä veloituksen poistamista.
- Älä käytä verkkopankkia suojaamattomissa lähiverkoissa, kuten kirjastossa tai junassa.
- Tee omaehtoinen luottokielto. Sen avulla kukaan ei voi ottaa henkilötunnuksellasi lainaa, vaikka henkilötietojasi joutuisi vääriin käsiin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Tilinkäytön rajoitteet ovat huijarille vain hidaste
Finanssiala ry:n Huijarille luu kurkkuun -kampanja nappasi viestintäpalkinnon – keskisormi pystyyn huijareille
Huijausten tunnistaminen kaikkien kansalaistaidoksi – asiakkaiden valppaus aivan keskeistä
Hei nuori, ethän anna huijarille edes pikkusormea, sillä se voi viedä koko käden
