- FASTER-direktiivi pyrkii yhtenäistämään ja nopeuttamaan lähdeverojen palautusprosesseja EU:n sisällä ja estämään lähdeverojen palautuksiin liittyviä väärinkäytöksiä.
- Tehokas lähdeverotus helpottaisi viranomaisten, sijoittajien ja arvopaperien säilyttäjien, kuten pankkien, työtä.
- Direktiivi on osa pääomamarkkinaunionia, ja sen tarkoituksena on houkutella lisää investointeja EU:hun.
- Kansalliset implementoinnit on saatava päätökseen vuoden 2028 loppuun mennessä, ja direktiivin on määrä tulla voimaan vuoden 2030 alusta.
- FASTER-direktiivi on tarpeellinen, mutta uhkana on, ettei lähdeveromenettelyjä harmonisoida riittävästi ja että lopputuloksena on tarpeettoman monimutkainen ja hallinnollisesti raskas, pirstaleinen kokonaisuus.
Pääomamarkkinaunioni koostuu lukuisista yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista, joiden tarkoitus on harmonisoida pääomamarkkinoiden sääntelyä, houkutella yksityisiä investointeja EU:n jäsenvaltioihin sekä mahdollistaa unionin sijoituspotentiaalin tehokkaampi hyödyntäminen. FASTER-direktiiviin kuuluvalla lähdeveromenettelyjen yhdenmukaistamisella pyritään sujuvoittamaan pääomamarkkinaunionin toimintaa.
FASTER-direktiivillä pyritään tehostamaan lähdeveromenettelyjä EU:ssa sekä tekemään käytännöistä selkeämpiä rajat ylittäville sijoittajille, jäsenmaiden veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi pankit ja sijoituspalveluyritykset. Direktiivi koskee julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista saatavia osinkoja ja joukkovelkakirjalainoista maksettavia korkoja.
Ulkomailta saatuja osinkoja verotetaan osinkoa jakavan yhtiön sijaintivaltiossa ja osingonsaajan kotivaltiossa. Verosopimukset alentavat lähdeveron määrää tai jopa poistavat sen kokonaan, mutta verosopimusetua pitää usein hakea palautusmenettelyssä jälkikäteen ja vain harvassa valtiossa lähdeveroedut myönnetään Suomen tapaan suoraan lähteellä.
”Palautusmenettely on valtaosassa EU-maista monimutkainen, kallis ja aikaa vievä prosessi, ja lähes 70 prosenttia piensijoittajista jättääkin nykyisin lähdeveroedun hakematta”, taustoittaa Finanssiala ry:n (FA) johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.
Lähdeveromenettelyt ovat olleet Blomqvistin mukaan myös laajojen veropetosten kohteena useassa maassa
”Lähdeverojen palautusprosessien yhtenäistäminen ja nopeuttaminen sekä lähdeverojen palautuksiin liittyvien väärinkäytösten estäminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta direktiivistä uhkaa tulla hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa alan toimijoiden hallinnollista taakkaa lisätään tarpeettomasti, jollei esimerkiksi raportointia saada harmonisoitua riittävässä määrin”, Blomqvist kritisoi.
Euroopan Neuvosto pääsi sopimukseen direktiivistä toukokuussa. Euroopan parlamentti käsittelee direktiivin tulevina kuukausina, tammikuuhun 2025 mennessä. EU komissio valmistelee paraikaa alemman tason implementointisäännöksiä.
Käytännön toteutuksesta riippuu paljon
Direktiivin yhtenä mahdollisena kompastuskivenä on hankkeeseen kuuluva raportointi. Direktiivin mukaan arvopaperien säilyttäjien tulee raportoida osingot maksupäiväkuukautta seuraavan toisen kuukauden kuluessa. Toteutustavasta riippuu, muuttuuko raportointi uudistuksen myötä byrokraattisemmaksi, vai sujuvammaksi.
”Raportoinnin olisi ehdottomasti oltava täysin harmonisoitua. Koska raportointi pitää tehdä osinkoa jakavan yhtiön kotivaltioon, yhden säilyttäjäyhteisön pitää raportoida osinkoja moneen eri valtioon. Tämän vuoksi harmonisoidut raportointijärjestelmät ovat ensisijaisen tärkeitä”, Blomqvist linjaa.
Direktiiviin kuuluu myös EU:ssa käyttöön otettava yhteinen digitaalinen verotuksellinen asuintodistus (eTRC). Todistukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä.
”Miten dokumentti toimitetaan säilyttäjälle? Voisiko säilyttäjä hakea ja uusia kotipaikkatodistukset keskitetysti? Paljonko todistus auttaa sijoittajaa käytännössä, kun muu dokumentointi tulee toimittaa säilyttäjälle entiseen tapaan?” Blomqvist pohtii.
Riskinä on Blomqvistin mukaan se, että lähdeveromenettelyjen helpottamisen sijaan direktiivi saattaa huonosti toteutettuna jopa vaikeuttaa unionin alueelle sijoittamista.
Yksi FASTER-direktiivin pääperiaatteista on se, että lähdeveromenettelyjä ei yhdenmukaisteta unionin tasolla, vaan jäsenvaltiot voisivat valita joko veron alentamisen heti tulon lähteellä tai nopean palautusjärjestelmän, jossa hyvitys suoritetaan jälkikäteen.
”Edut on Suomessa myönnetty pääsääntöisesti suoraan lähteellä jo pitkään ja se olisi kyllä paras vaihtoehto direktiivissäkin” Blomqvist päättää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala vetoaa verottajaan: Yritysasiakkaiden tulee jatkossakin saada toimialaan liittyvää palvelua Verohallinnosta
Veropäivänä on tärkeää avata, mistä hyvinvointi rakentuu
Uudet pitkäaikaisen sijoittamisen rahastot toisivat kasvua ja lisää verotuloja
Yhteisöverotilaston kärjessä OP Ryhmä ja Nordea – alan yhteisöveropotti kasvoi 1,3 miljardiin. Sotilaallinen maanpuolustus voitaisiin rahoittaa koko alan 5,6 miljardin euron verokädenjäljellä
