- Kansanedustajat Susanne Päivärinta ja Katri Kulmuni kommentoivat tuoreeltaan FA:n teettämän kansalaiskyselyn tuloksia.
- Kansalaiset ja päättäjät olivat hyvin samanmielisiä siitä, että Suomen tulisi puolustaa paremmin kansallista etuaan EU:ssa.
- Sekä kansa että päättäjät totesivat selvästi, että tällä hetkellä ei tule luoda euromaiden yhteistä talletussuojaa tai kasvattaa EU:n taloudellista yhteisvastuuta.
- Nämä ovat myös Finanssiala ry:n tavoitteita tulevalle EU-kaudelle.
”Kyllä kansa tietää!” Tämä ikoninen lausahdus kuultiin kokoomuksen kansanedustajan ja eurovaaliehdokkaan Susanne Päivärinnan suusta, kun häneltä kysyttiin mielipidettä EU:n yhteisen talletussuojan luomisesta.
Finanssiala ry:n Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että Suomessa kerätyt pankkien talletussuojavarat pitäisi käyttää vain suomalaisten tallettajien saamisten turvaamiseen, ei euromaiden yhteiseen talletussuojaan. Kyselyyn vastasi 2 000 ihmistä.
”Pitkällä aikavälillä olisi toki toivottavaa saattaa pankkiunioni loppuun, mutta tällä hetkellä se ei ole kovin realistista. Jäsenmaissa on paljon epäterveitä pankkeja, ja ennen kuin saadaan nämä mädät omenat pois, ei ole syytä ajaa yhteistä talletussuojaa kuin käärmettä pyssyyn”, Päivärinta toteaa.
”Jäsenmaissa on paljon epäterveitä pankkeja, ja ennen kuin saadaan nämä mädät omenat pois, ei ole syytä ajaa yhteistä talletussuojaa kuin käärmettä pyssyyn.”
SUSANNE PÄIVÄRINTA, kansanedustaja, eurovaaliehdokas
Päivärinta ja Suomen kansa olivat samoilla linjoilla myös toisessa kansalaiskyselyn kysymyksessä. FA kysyi suomalaisilta, tulisiko Suomen edistää EU:ssa kansallista etuaan ja puolustaa omia erityispiirteitään. 80 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa.
”Lähtökohta tässä on täysin oikea. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjattu Suomen ennakkovaikuttamisen parantamisesta ja tammikuussa tehtiin periaatepäätös, että EU-ennakkovaikuttaminen on hallituksen ykkösprioriteetteja”, Päivärinta muistuttaa.
Myös keskustan kansanedustaja ja euroehdokas Katri Kulmuni tunnustautui ajattelevansa samanmielisesti valtaosan vastaajien kanssa, kun kysymys oli EU:n taloudellisen yhteisvastuun laajentamisesta.
Vastaajista 83 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä, että jokaisen EU-maan tulee kantaa vastuuta omasta julkisesta taloudestaan ja taloudelliselle yhteisvastuulle on määriteltävä selkeät rajat.
”Lukeudun näihin yli 80 prosenttiin vastaajista ja mietin, mitä muut ovat asiassa ajatelleet. Jos me emme huolehdi Suomen intresseistä ja suomalaisten edusta, niin ei sitä tule edes rakas länsinaapuri tekemään. Silloin kun Suomi on Euroopan unioniin liittynyt ja kaikkia EU:n perussopimuksia on tehty, on lähdetty siitä, että jokainen jäsenmaa huolehtii omista veloistaan”, Kulmuni muistuttaa.
Jakaako kysymys digieuron tarpeellisuudesta kansan ja päättäjät, vai oliko kysymyksenasettelu vinossa?
Kansalaiskyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaista ei nähnyt tarvetta erilliselle digieurolle, vaan koki pärjäävänsä hyvin nykyisten maksuvälineiden kanssa. Vaikka tulos oli perin selkeä, ei Kulmuni nähnyt asiaa niin yksinkertaisena. ”On luonnollista, etteivät suomalaiset koe tarvitsevansa uusia sähköisiä maksuvälineitä.” Kulmunin mukaan digieuro tulisikin nähdä ennen kaikkea finanssisektorin huoltovarmuuskysymyksenä.
”Jos kansalta kysyttäisiin, tulisiko kaikissa olosuhteissa huolehtia sähköisen maksamisen toimiminen, kansa varmasti vastaisi myöntävästi myös tähän kysymykseen”, Kulmuni huomauttaa.
”Jos me emme huolehdi Suomen intresseistä, niin ei sitä tule edes rakas länsinaapuri tekemään. Silloin kun Suomi on EU:hun liittynyt, on lähdetty siitä, että jokainen jäsenmaa huolehtii omista veloistaan.”
KATRI KULMUNI, kansanedustaja, eurovaaliehdokas
Kulmuni kertoi lukeneensa jo usean vuoden ajan digieurosta, mutta sitä on vieläkin vaikea hahmottaa.“
Piru piilee kuitenkin yksityiskohdissa ja edessä on vielä monta kapeikkoa, jotka pitää pystyä ylittämään. Kukaan ei esimerkiksi vielä tiedä, miten digieuro rahoitetaan. Meinataanko se rahoittaa liikepankeille tulevilla kustannuksilla? Toivottavasti ei, mutta kukaan ei vielä tiedä. Siksi toivoisinkin, että Euroopan keskuspankki tulisi keskittymään digieurossa erityisesti eurooppalaisen maksamisen huoltovarmuuskysymykseen”.
Suomalainen finanssiala suhtautuu digieuron käyttöönottoon varauksella. Finanssiala ry:n mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Digieuro ei saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta eikä syrjäyttää yksityistä, hyvin hoidettua liiketoimintaa. Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä.
Kansalaiskyselystä ja FA:n EU-vaalitavoitteista keskusteltiin webinaarissa 12.3.2024. Katso tallenne
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Eurooppalaiset finanssijärjestöt: Komission linjaus sääntelyn rajoittamisesta on hyvä – periaatteelle oltava uskollinen myös sijoittamista koskevassa sääntelyssä
Tahto luo kyvyn – eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituksen lisäämiseen tarvitaan poliittista määrätietoisuutta
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
